Keskenmenoja on noin 15 prosentissa todetuista raskauksista. Suurin osa, noin 75 prosenttia, tapahtuu alkuraskaudessa ennen 13. raskausviikkoa. Tavallisin syy keskenmenoon on sikiön vakava kromosomipoikkeavuus. Siten alkavaa tai käynnistynyttä keskenmenoa ei voi myöskään lääketieteellisesti estää.
Raskaus voi keskeytyä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, jolloin nainen ei välttämättä edes tiedä olevansa raskaana. Aivan alkuraskauden keskenmenossa raskaustesti on positiivinen, mutta kuukautiset ovat muutaman päivän myöhässä ja vuoto saattaa olla normaalia runsaampaa ja kivuliaampaa. Näissä tapauksissa ei tarvita minkäänlaista hoitoa.
Myöhempi keskenmeno alkaa yleensä vähäisellä verenvuodolla, joka muuttuu runsaammaksi. Vuodon mukana saattaa tulla suuriakin hyytymiä. Kuukautiskipujen kaltaiset alavatsa- ja selkäkivut ovat yleisiä. Joskus sikiö on voinut olla kuolleena useampia viikkoja ja keskenmeno havaitaan kohdun kasvun pysähtymisenä. Myöhäinen keskenmeno, eli keskenmeno, joka tapahtuu 12. raskausviikon jälkeen, voi alkaa myös lapsivedenmenolla.