Siirry sivun sisältöön

Usein esitettyjä kysymyksiä kroonisesta munuaistaudista

Askarruttaako krooninen munuaistauti mieltäsi? Tältä sivulta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin kroonisesta munuaistaudista.

Lievä munuaistauti ei aiheuta yleensä mitään oireita. Vaikeassa munuaistaudissa tyypillisiä oireita ovat väsymys ja suorituskyvyn lasku. Myös suonenvetoja ja ihon kutinaa voi esiintyä. Ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja painonlasku ovat munuaistaudin myöhäisiä oireita. Tällöin ollaan jo lähellä dialyysihoitojen aloittamista.

Munuaistaudin eteneminen havaitaan määrittämällä verinäytteestä kreatiniini-arvo. Aiemmasta tasostaan noussut kreatiniiniarvo viittaa yleensä siihen, että munuaistauti on vaikeutunut.

Lääkärien, hoitajien ja ravitsemusterapeuttien suosittelemia lääke- ja ruokavalio-ohjeita kannattaa noudattaa. Niiden tarkoituksena on hidastaa munuaistaudin etenemistä. Monilla terveyttä edistävillä elämäntapamuutoksilla voit myös vaikuttaa omaan hyvinvointiisi. Sopiva määrä liikuntaa, riittävä uni ja lepo sekä sosiaaliset suhteet ovat hyvinvoinnin perustaa. Runsasta alkoholin käyttöä kannattaa välttää ja tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina!

Valitettavasti on kuitenkin niin, että hyvästä hoidosta ja terveellisistä elämäntavoista huolimatta osalla potilaista tauti etenee siten, että jossain vaiheessa tarvitaan dialyysihoitoja.

Tiedetään, että lievästikin kohonnut verenpaine nopeuttaa munuaistaudin etenemistä. Toisaalta kohonneen verenpaineen hoitaminen on tehokkain keino hidastaa munuaistaudin etenemistä. Verenpainetta alennetaan elämäntapamuutoksilla ja lääkkeillä. Tavoitteena on normaali verenpaine.

Veren fosfaattiarvoa seurataan säännöllisesti. Fosforin saantia ruuassa tulisi vähentää siinä vaiheessa, kun sen pitoisuus veressä nousee yli normaalin tason. Yleensä fosforia ei ole ruokavaliossa liikaa, jos veren fosfaattiarvo pysyy viitearvojen mukaisella alueella. Laillistetulta ravitsemusterapeutilta saat apua oman ruokavaliosi arviointiin ja suunnitteluun.

Päivitetty 8.9.2022