Kuumekouristuksella tarkoitetaan kohtausta, jossa lapsi jäykistyy ja/tai nykii, joko symmetrisesti tai toispuoleisesti ja joka ilmaantuu korkean kuumeen aikana, yleensä kuumeen nousuvaiheessa. Joskus onkin niin, että vasta kouristuskohtauksen jälkeen havaitaan, että lapsella on kuumetta. Kuumekouristusta esiintyy yleisimmin 6 kk–6-vuotiailla lapsilla. Syytä kuumekouristuksiin ei tiedetä, mutta taipumus on periytyvä ja kuumekouristuksilla on joskus taipumus uusiutua.
Kouristaessa lapsen vartalo jäykistyy, silmissä on tyhjä katse ja silmät saattavat kääntyä ylöspäin. Lapseen ei saa kontaktia ja hän menettää tajuntansa. Tämän jälkeen alkavat yleensä nykivät kouristusliikkeet raajoissa. Kouristus voi haitata hengitystä, jolloin iho alkaa sinertää hapenpuutteesta johtuen. Useimmissa tapauksissa lapsi saa kuitenkin riittävästi happea. Kohtauksen aikana virtsa ja/tai uloste voivat karata. Tyypillinen kohtaus kestää muutaman minuutin, minkä jälkeen lapsi tulee tajuihinsa, mutta on usein väsynyt.
Kuumekouristus näyttää pelottavalta, mutta on yleensä lyhyt ja loppuu muutamassa minuutissa itsestään. Kuumekouristus on harvoin vaarallinen, eikä tarkoita, että lapsella on epilepsia tai että hänelle tulee epilepsia. Kuumekouristus ei haittaa lapsen kehitystä. Epilepsiaa sairastavat lapset saavat kuitenkin herkästi epilepsiakohtauksia myös kuumeen yhteydessä.
Lapsen ensimmäisen kuumekouristuksen yhteydessä pitää aina hakeutua lääkäriin, jotta kuumeen syy selvitetään ja annetaan ohjeet kuumeen tehokkaaseen hoitoon ja mahdollisten uusien kouristuksien hoitoon.
Kuumekouristukset ovat yleisiä lapsilla: ennen viiden vuoden ikää noin 7 % lapsista saa kuumekouristuksen.