Huomioitavaa
Mikäli lapsen hengitys äkillisesti vaikeutuu, on työlästä tai vinkuvaa ja pihisevää on syytä hakeutua päivystyksellisesti lääkärin arvioon.
Lisäksi pikkulapsilla virusinfektioiden yhteydessä voi esiintyä myös hengitysteiden limaisuutta ja turvotusta aiheuttaen hengitysvaikeutta ilman että kyseessä välttämättä on astmaoire.
Astma
Astma on keuhkoputkien limakalvojen ärsytystulehdus, jonka oireena on keuhkoputkien supistumis- ja ärtyvyystaipumus. Se on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Lääkärin toteamaa astmaa sairastaa noin 4–7 % lapsista ja lisäksi ainakin yhtä suurella osalla lapsista voi olla astmankaltaisia oireita. Astmaoireet alkavat usein jo alle kouluiässä.
Tyypillisiä astmaoireita ovat vaikeutunut, vinkuva tai pihisevä hengitys, erityisesti uloshengitysvaikeus. Astmaoireita voivat lisäksi olla viikkoja kestävä pitkittynyt tai toistuva yskä sekä yöyskä, rasitukseen liittyvä yskä tai hengitysvaikeus, alentunut suorituskyky, allergeenialtistuksen aiheuttama yskä tai hengitysoire, ja pikkulapsilla mahdollisesti myös tihentynyt hengitys ja poikkeavan runsas limaisuus ja rohina. Näiden oireiden vuoksi on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle, josta tarvittaessa lähetetään lähetteellä astmaselvityksiin lasten poliklinikalle.
Astmaoireita laukaisevia tekijöitä ovat mm. hengitystieinfektiot, fyysinen rasitus, kylmä ilma sekä altistuminen allergeeneille tai erilaisille ärsykkeille, joista merkittävin on tupakansavu. Oireet saattavat pahentua erityisesti öisin.
Pikkulasten, alle 3-vuotiaiden, astmadiagnoosi perustuu tavallisimmin toistuviin päivystystä vaatineisiin hengitysvaikeusoireisiin. Joskus voidaan pienimpien lasten osalta joutua selvittämään hengitysteiden tähystystutkimuksella rakenteellisten syiden mahdollisuutta hengitysvaikeuksien taustalla.
Astmadiagnoosin asettamisen jälkeen aloitetaan säännöllinen lääkitys. Kaikilla astmalapsilla tulee olla tarvittaessa käytettävä hengitettävä keuhkoputkia avaava lääke sekä hoitava astmalääke, joko hengitettävässä muodossa (ns. inhalaatiosteroidi) tai suun kautta otettava lääke.
Infektio-oirepainotteinen pikkulasten astma paranee usein jo muutaman vuoden kuluessa, kun taas allergiaoireisen lapsiastmaatikon oireet usein jatkuvat pitempään ja hoidon tarve jatkuu.
Astman hoidon tavoitteena on lapsen mahdollisimman normaali elämä, hyvä suorituskyky ja hengitysfunktio sekä kasvu ja kehitys pienimmällä mahdollisella riittävällä lääkeannoksella.