On tärkeää selvittää lapselle ja nuorelle, että silloin kun ruoka maistuu paremmin, kannattaa syödä huonojenkin päivien varalle. Kannustuksen tulee olla hienotunteista ja rohkaisevaa. Kaikenlainen pakottaminen, tuputtaminen ja uhkailu vievät asiaa väärille raiteille.
Ruokailutilanteella on paljon merkitystä ruokahalun herättämisessä. Viihtyisä ja kodikas ruokailupaikka ilahduttaa lasta ja nuorta kotona ja myös sairaalassa. Kaunis kattaus, mielimusiikki ja ruokaseura auttavat myönteisen tunnelman luomisessa.
Perheen yhteiset kiireettömät ateriat ovat tärkeitä. Ruokailutilanne kannattaa säilyttää kotona mahdollisimman normaalina. Lapsi saa syödä ruokahalunsa mukaan omaa tahtiaan, mutta ruokailuun käytettävää aikaa ei kuitenkaan kannata venyttää yli puolen tunnin.
Säännölliset ruoka-ajat rytmittävät päivää ja tuovat lapselle turvallisuutta. Päivän ruokamäärää saadaan lisättyä nauttimalla monta pienehköä ateriaa ja välipalaa pitkin päivää. Jos ruoka ei maistu ruoka-aikana, sitä tarjotaan lapsen toiveiden mukaisena aikana. Jatkuva ruoan tarjoaminen ei kuitenkaan edistä syömistä. Elämä ei muutenkaan saisi täysin pyöriä lapsen syömisen ympärillä.
Hoitojen väliaika on sopivaa "ruoantankkausaikaa", kun hoitojaksojen jälkeen ruokahalu kotona vähitellen paranee.
Lempiruoat ja selkeät maut
Kun lapsen tai nuoren ruokahalu on huono, kannattaa tarjota lapsen toiveruokia ja lisätä välipalojen määrää. Jos lapsi syö useita pieniä aterioita ja välipaloja päivässä, hän saa enemmän energiaa ja ravintoaineita kuin syömällä tavanomaisen ateriarytmin mukaan.
Lapset pitävät tutuista, selkeistä, maukkaista ja värikkäistä ruuista. Parasta on ryhmitellä ruoat lautaselle siten, että lapsi voi syödä, mitä haluaa. Joskus uutuuspizza, kuviopasta tai uudennäköinen jäätelöpurkki tai ruoka houkuttelevalla nimellä varustettuna innostaa lasta syömään. Kerralla kannattaa ehdottaa vain yhtä tai paria ruokaa, josta lapsi pitää. Liian monet vaihtoehdot hämmentävät ja vievät ruokahalua.
Jos lapsi tai nuori on pahoinvoiva, ei lempiruokaa kannata tarjota, jotta ruokaa kohtaan ei ala muodostua vastenmielisyyttä. Lempiruokaa tarjoillaan vasta, kun pahoinvointi helpottaa.