Toimintakokeita tehtiin aiemmin paljon, mutta uudet hormonien tutkimusmenetelmät ovat vähentäneet toimintakokeiden tarvetta. Tilanteissa, joissa tarvitaan tarkempaa arviota hormonitoiminnan muutoksista, ne kuitenkin puolustavat edelleen paikkaansa. Useimmiten useampi toimintakoe yhdistetään yhdelle poliklinikkakäynnille. Tutkimuksessa arvioidaan aivolisäkeen hormonitoimintaa, sen erittämien hormonien vaikutusta kohdekudoksessa ja hormonien aikaan saamaa palautevaikutusta (aivolisäke-kohdekudos-palautejärjestelmä-akseli) antamalla elimistöön aivolisäkkeen hormonitoimintaa stimuloivaa tai suoraan aivolisäkkeen erittämää hormonia lääkkeenä. Mittaamalla lääkkeen vaikutuksia verikokeilla saadaan tarkempi kuva elimistön hormonitoiminnasta.
Toimintakokeet - Lastenendokrinologin vastaanotolla
Lapsen hormonitoimintaa tutkitaan yksittäisten verikokeiden lisäksi poliklinikalla tehtävillä toimintakokeilla. Tutkimusta varten asetetaan käteen kanyyli, josta verinäytteet kerätään ja tutkimuksessa käytettävä lääkeaine annetaan.
ACTH-kokeella arvioidaan lisämunuaisen toimintaa. Testi voi olla mini- tai suuriannoskoe lääkärin harkinnan mukaan.
Kokeessa stimuloidaan lisämunuaisen kuorikerroksen hormonituotantoa synteettisellä ACTH-valmisteella. Tutkimuksessa otetaan verinäytteet ennen lääkkeen antoa ja sen jälkeen.
Kokeessa arvioidaan kortisolin lähtötasoa ja sen pitoisuuden nousua ACTH-annon jälkeen.
Arginiinikokeella arvioidaan kasvuhormonin eritystä aivolisäkkeestä.
Kokeessa stimuloidaan kasvuhormonin eritystä arginiini-nimisellä testiaineille, joka laukaisee kasvuhormonin erittymisen aivolisäkkeestä. Tutkimuksessa otetaan verinäytteet ennen arginiinin antoa ja useita kertoja seuraavan 2 tunnin aikana.
Kokeessa arvioidaan kasvuhormonitason muutoksia. Matalat arvot viittaavat kasvuhormonivajeeseen.
Insuliinikokeessa arvioidaan kasvuhormonin eritystä aivolisäkkeestä.
Matala verensokeritaso stimuloi kasvuhormonieritystä aivolisäkkeestä. Tutkimuksessa otetaan verinäytteet ennen insuliinin antoa ja useita kertoja seuraavan 2 tunnin aikana. Tutkimukseen liittyvä matala verensokeritaso aiheuttaa usein selviä oireita.
Kokeessa arvioidaan kasvuhormonitason muutoksia. Matalat arvot viittaavat kasvuhormonivajeeseen.
GNRH-kokeella arvioidaan, onko murrosiän kehitys käynnistynyt.
Kokeessa stimuloidaan aivolisäkkeen sukurauhasten ”käskijähormonien” LH- ja FSH-eritystä synteettisellä testiaineella. Tutkimuksessa otetaan verinäytteet ennen testiaineen antoa ja kaksi kertaa seuraavan tunnin aikana.
Jos murrosiän kehitys on käynnissä, testiaineannoksen jälkeen LH- ja FSH-hormonien pitoisuus veressä nousee hetkeksi.
TRH-kokeella tutkitaan aivolisäkkeen toimintaa kilpirauhasen toiminnan säätelyssä.Kokeessa stimuloidaan aivolisäkkeen kilpirauhasen ”käskijähormoni” TSH:n eritystä synteettisellä testiaineella. Tutkimuksessa otetaan verinäytteet ennen testiaineen antoa ja kaksi kertaa seuraavan tunnin aikana.
Kokeessa arvioidaan TSH-arvon muutoksia ajan kuluessa. Arvojen muutosten perusteella voidaan päätellä, onko tutkittavalla viitettä aivolisäkeperäisestä kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
Sairaalassa tehtävällä vedenpidätyskokeella tutkitaan elimistön kykyä ylläpitää normaalia vesitasapainoa. Tilanteessa, jossa lapsi juo ja virtsaa poikkeavan runsaasti ja tyypin 1 diabetes on poissuljettu, kysymyksessä saattaa olla häiriö aivolisäkkeen tuottamassa ADH-hormonissa ja munuaisten kyvyssä väkevöidä virtsaa.
Tutkimukseen tullessa lapselle laitetaan toiseen kämmenselkään muovinen näytteenottokanyyli, josta saadaan otettua tarvittavat verinäytteet. Osastolla lasta pidetään juomatta ja syömättä, painoa ja janon tunteen ilmaantumista seurataan ja virtsamäärät mitataan. Lisäksi jokaisesta virtsasta otetaan erillinen näyte.