Kotiutumisen jälkeen keskosena syntyneen vauvan seuranta jatkuu erikoissairaanhoidossa sairaalan kehitysseurantapoliklinikalla sekä neuvolassa. Seurantapaikka sekä seurannan tiheys ja kesto riippuvat keskosuuden asteesta ja lapsen ja perheen tarpeista. Hieman ennenaikaisesti syntyneet keskoset eivät useimmiten tarvitse erikoissairaanhoidon seurantaa kotiutumisen jälkeen.
Keskosen kehitystä arvioidaan kehitysiän eli korjatun iän mukaan. Kehitysikä lasketaan lasketusta ajasta eli laskettuna päivänä lapsen kehitysikä on nolla päivää. Kolmen kuukauden kuluttua lasketusta ajasta lapsella odotetaan olevan kolmen kuukauden ikäisen vauvan taidot, vaikka hänen kalenteri-ikänsä on enemmän. Esimerkiksi raskausviikolla 24 syntyneen kalenteri-ikä on yli kuusi kuukautta, vaikka kehitysikä on kolme kuukautta.
Pikkukeskosena syntyneen lapsen kehitystä arvioitaessa hänen ikänsä korjataan kehitysiän mukaiseksi kahden vuoden ikään saakka, minkä jälkeen arvio tapahtuu kalenteri-iän mukaisesti.
Keskoslapsen kehitysseurannan tavoitteena on tukea lasta ja havaita mahdolliset haasteet oikea-aikaisesti. Tarpeen mukaan voidaan lapselle järjestää kuntoutusta.
Keskoselle on tyypillistä epäkypsät liikemallit sekä matala lihasjänteys, jota korvatakseen lapsi käyttää vartalon yliojentamista. Vanhempia ohjataan hoito- ja kantoasennoissa, jotka lieventävät liiallista ojentamista.
Kehitykselliset taidot edistyvät arjen hoito- ja seurustelutilanteissa. Vauvan kanssa seurustelu onnistuu aluksi parhaiten sylissä. Vauvaa kannattaa alusta alkaen totuttaa olemaan myös lattialla eri asennoissa. Vatsalla ollessaan vauva oppii kannattelemaan päätään, tukeutumaan kyynärnojaan ja vähitellen liikkumaan itsenäisesti.
Kehitysseurannassa huomioidaan
vuorovaikutus (vanhempien ja lapsen välillä, katsekontakti, hymyvaste, vastavuoroinen ääntely)
tarkkaavaisuus, motorinen aktiivisuus, itsesäätely
näkö (katseella seuraaminen, karsastus, silmävärve eli nystagmus)
kuulo, ääniärsykkeen paikantaminen
puheen- ja kielenkehitys
oraalimotoriikka
karkeamotoriikka/liikkuminen (asennonhallinta ja symmetria)
hienomotoriikka, silmien ja käsien yhteistyötaidot
havaintotaidot
sosiaaliset ja leikkitaidot.
Kehitysseurannan ja kuntoutuksen painopistealueet muuttuvat lapsen iän karttuessa. Alle 1-vuotiaan lapsen motorinen kehitys luo pohjaa muulle kehitykselle.