Siirry sivun sisältöön

Miten huolehtia omasta jaksamisesta?

Aivoverenkiertohäiriö ei vaikuta ainoastaan sairastuneeseen, vaan myös tämän läheisiin. Läheinen saattaa kokea yksinäisyyttä, toivottomuutta, alakuloisuutta ja turhautumista.

Kun läheisesi sairastuu, on myös oma jaksamisesi koetuksella. On luonnollista kokea syyllisyyttä, turhautumista, alakuloa tai epävarmuutta tulevasta. Tunnistamalla yksinäisyyden tai uupumisen tunteita pystyt vaikuttamaan omaan jaksamiseesi. Ihmissuhteiden ylläpitäminen ja harrastukset tukevat hyvinvointiasi läheisen sairastaessa, ja saat ymmärrystä ja tukea mahdollisesti pelottavassakin tilanteessa.

Olit sitten omaishoitaja, perheenjäsen, tuttava tai muu henkilö, jota aivoverenkiertohäiriö koskettaa, huolehdi omasta jaksamisestasi. Läheisen hyvinvointi vaikuttaa myös sairastuneen kuntoutumiseen ja hyvinvointiin. Jaksat itse paremmin, kun varaat itsellesi aikaa rentoutua, levätä ja tehdä asioita, joista nautit.

Kokoa oma voimavarasalkkusi

Valitse jotain mukavaa tekemistä. Kun teet sitä, mistä pidät, niin virkistyt.

Valitse terveet elämäntavat. Syö, liiku ja nuku riittävästi.

Huolehdi itsestäsi joka päivä. Mieti, mikä lisää miellekkyyttä ja hyvää oloa arjessasi.

Hyvät ihmissuhteet ovat tarpeen läpi elämän. Ota aikaa ihmisten kohtaamiseen.

Pohdi seuraavia kysymyksiä jaksamisesi tueksi:

Työssä käyminen, yksin kauppareissulle lähteminen, vertaistuen saaminen ja harrastusten ylläpitäminen helpottavat jaksamistasi. Sairaalassa tai muussa hoitopaikassa läheisesi luona käyminen on lohdullista, mutta kaikkea vapaa-aikaa ei kannata viettää hoito- tai kuntoutusyksikössä.

Saatat toimia omaishoitajana aivoverenkiertohäiriöön sairastuneelle läheisellesi, jolloin hän on ajoittain riippuvainen avustasi. Parisuhteesta voi kadota tasavertaisuus, jos puolisoista tulee hoitaja ja hoidettava. Arki muodostuu usein rutiineista ja kuntoutujan aikatauluista; tällöin irtiotot rutiineista keventävät arkea.

Läheisesi sairastuminen on mahdollisesti vaikuttanut arkisiin toimiinne, ihmissuhteisiinne, kommunikaatioonne ja muihin ennen itsestään selviin elämän osa-alueisiinne. Tärkeää on muistaa, että sairastunut läheisesi on edelleen sama ihminen kuin ennen sairastumistaan. Samoin on hyvä muistaa, että omat mielipiteesi ja tunteesi ovat edelleen arvokkaita. Aikaisempi suhteesi sairastuneeseen läheiseesi ei tarvitse muuttua; jos esimerkiksi puolisosi on sairastunut, muista olla hänelle edelleen sama puoliso kuin olit ennen sairastumista.

Tärkeää jaksamisesi kannalta on, että saat sosiaalista ja käytännön tukea. Pyydä ja hae rohkeasti apua. Perheenjäsenten ja ystävien lisäksi voit keskustella kokemuksistasi ja ajatuksistasi esimerkiksi vertaistukihenkilön, vertaistukiryhmän, kriisityöntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa.

Läheisesi sairastumisen jälkeen elämästäsi on saattanut tulla kovin sairauskeskeistä. Huomioi elämäsi positiivisia puolia ja arvosta pieneltäkin tuntuvia ilonhetkiä. Keskustele ystäviesi kanssa muustakin kuin sairastumiseen liittyvistä asioista, ja nauti elämästäsi ilman syyllisyydentunnetta.

Päivitetty 20.9.2019