Ruokahalu voi olla huono lääkkeistä, hoidoista, toimenpiteistä tai psyykkisestä kuormituksesta johtuen. Jos ruokahaluttomuus kestää yli viikon, kannattaa tilanteeseen puuttua.
Jos et saa syötyä tavanomaista ruokaa alla mainituista keinoista huolimatta, kokeile apteekista saatavia kliinisiä täydennysravintovalmisteita. Ne sopivat päivittäiseen käyttöön täydentämään ruokavaliotasi ja osa sopii jopa ainoaksi ravinnonlähteeksi.
Täydennysravintovalmisteista saat pienestä määrästä, 1,25 dl - 2 dl, energiaa ja proteiinia sekä monipuolisesti kivennäisaineita ja vitamiineja. Valmisteiden valikoimiin kuuluu pirtelömäisiä ja mehumaisia juomia, vanukkaita, patukoita sekä nesteeseen tai ruokaan sekoitettavia jauheita. Lisätietoa valmisteista saat laillistetulta ravitsemusterapeutilta tai apteekkihenkilökunnalta.
Alla lista keinoista, joilla voit pyrkiä parantamaan ruokahalua ja lisäämään ravinnonsaantia:
Useat pienet ateriat ja välipalat päivän mittaan voivat maistua paremmin kuin muutama suuri ateria. Jos ruokahaluttomuuteen liittyy pahoinvointia, sitä voi ehkäistä syömällä pieniä annoksia usein. Älä kuitenkaan täytä vatsaa yksinomaan kasviksilla, sillä niiden energia- ja proteiinipitoisuus on useimmiten hyvin pieni.
Jos ulkoilu ei onnistu, avaa ikkuna tai piipahda parvekkeella. Raitis ilma parantaa ruokahalua. Jos ulkoilu ei ole mahdollista, hengittele raitista ilmaan ikkunan kautta. Ikkunan avaaminen myös tuulettaa ruokailutilaa ja poistaa huonoa oloa mahdollisesti aiheuttavia hajuja.
Kylmät ruoat voivat maistua paremmin kuin lämpimät, jos ruoan tuoksu saa voimaan pahoin. Syö esimerkiksi ruokaisaa salaattia, tuorepuuroa, voileipää, hedelmiä ja marjoja.
Ruokailuympäristön tulisi olla sellainen, missä itse viihtyy. Jos ruoka maistuu paremmin olohuoneessa keittiön sijasta, syö olohuoneessa. Voit myös kokeilla, herääkö ruokahalu esimerkiksi lounasravintolassa tai kahvilassa.
Valmista ja syö lempiruokia vaikka joka päivä, jos muu ruoka ei maistu. Ruokiin liittyvät makumuistot voivat saada tietyn ruoan maistumaan paremmin. Älä kuitenkaan syö mieliruokaasi juuri ennen hoitotoimenpidettä. Jos toimenpide aiheuttaa pahoinvointia, mielesi saattaa yhdistää pahoinvoinnin ennen toimenpidettä syötyyn ruokaan. On harmillista, jos mieliruoka muuttuu pahoinvointia aiheuttavaksi.
Kun juot nesteet aterioiden välillä, neste ei täytä vatsaa aterialla. Juomalla janojuomaa (vesi, mehu, kotikalja) aamupalan, lounaan ja päivällisen välissä, jaksat syödä paremmin varsinaiseen ateria-aikaan.
Kokeile kiisseleitä, puuroja ja keittoja sekä muita helposti nieltäviä ja vähän pureskelua vaativia ruokia. Kiinteä ruoka ei aina maistu, jolloin kannattaa syödä marja- ja hedelmäkeittoja ja -kiisseleitä, pirtelöitä, smoothieta, jogurttia, puuroja ja vellejä sekä lämpimiä keittoja. Vähän pureskelua vaativia ruokia pystyy usein syömään suurempia määriä kuin enemmän pureskelua vaativia.
Napostele pähkinöitä, rusinoita ja hedelmiä. Aseta vaikka pähkinäkulho pöydälle, josta nappaat pähkinöitä suuhusi päivän mittaan.
Ruokahalu voi pysyä parempana, kun syö vaihtelevasti erilaisia ruokia. Esimerkiksi noutopöydässä tai buffetruokailussa kannattaa siis maistella useita eri ruokia pieninä annoksina.
Lievään pahoinvointiin voi vaikuttaa valitsemalla helposti syötäviä ja miedon makuisia ruoka-aineita ja syömällä pieniä aterioita useita kertoja päivässä. Jos pahoinvointi on voimakasta, tarvitset sen hoitamiseen pahoinvoinninestolääkkeitä. Kysy asiaa hoitavalta lääkäriltäsi.
Syödessäsi voit esimerkiksi lukea, kuunnella musiikkia tai katsoa televisiota. Syöminen voi nimittäin onnistua paremmin, kun huomiosi kiinnittyy muualle kuin ruokaan. Tämä toteutuu usein myös keskustellessa, joten etsi ruokaseuraa, jos se on mahdollista.
Lisää ruokavalioosi kuitua vatsan toiminnan helpottamiseksi. Valitse viljatuotteet täysjyväisinä ja runsaskuituisina. Kasviksista, hedelmistä ja marjoista saat myös hyvin kuitua. Lisää ruokavalioon 1-2 ruokalusikallista leseitä, siemeniä tai psylliumia (kuitulisä) sekä pähkinöitä ja manteleita. Luumumehu ja -sose sekä liotetut, kuivatut luumut saattavat myös auttaa. Juo 1-2 litraa nesteitä päivässä. Muistathan myös riittävän liikunnan ja säännöllisen ulostamisrytmin tärkeyden.
