Näön heikentyessä asioiminen, ympäristön hahmottaminen ja liikkuminen vaikeutuvat. Apuvälineiden käyttö auttaa hyödyntämään jäljellä olevaa näköä ja säilyttämään elämänlaatua.
Näkemisen apuvälineiden hankinta
Apuvälineen voi hankkia omakustanteisesti ja niitä myönnetään tietyin perustein lääkinnällisenä kuntoutuksena näkövammaiselle henkilölle erikoissairaanhoidosta ja/tai perusterveydenhuollosta.
Näkövammaisuus määritellään WHO:n luokituksen mukaisesti. Apuvälineet tukevat henkilön itsenäistä toimintakykyä.
Lisätietoa näkövammaisuudesta ja apuvälineiden luovutusperusteista löytyy aiheeseen liittyvistä linkeistä.
Näkemisen apuvälineitä:
Silmälasit ovat yleisin näkemisen apuväline. Niillä korjataan silmän taittovirhettä kauas tai lähelle. Valonsuodattimet eli absorptiolasit puolestaan vähentävät häikäisyä, parantavat kontrastia ja tukevat toiminnallista näköä.
Suurennuslasit mahdollistavat lukemisen heikossakin näkötilanteessa. Lähinäön heikentyessä lähilasien lisäksi suurennuslasi auttaa pienen tekstin hahmottamisessa.
Kiikarilla voidaan suurentaa kaukana ja lähellä olevia kohteita. Kiikaria käytetään yleisimmin liikkumisen apuna. Sillä voi tarkastella esimerkiksi opastintauluja, tienviittoja ja bussin numeroita tai linjaopasteita.
Lukutason ja kirjanpitimen avulla voit katsella kirjojen kuvia, lukea lehtiä, piirtää tai kirjoittaa. Niiden avulla voi parantaa lukuasentoa esimerkiksi suurennuslasia käyttäessä.
Suurennuslaitteet mahdollistavat näönvaraisen lukemisen ja kuvien katselun, vaikka näkö olisi heikko. Laite voi olla kannettava tai pöytämallinen ja sillä voi suurentaa sekä muuttaa tekstin tai kuvan ominaisuuksia.
Mekaanisella pistekirjoituskoneella voi kirjoittaa sokeiden ja heikkonäköisten käyttämää kohokirjoitusta. Pistekirjoitusta luetaan sormin tunnustelemalla.
Liikkumisen apuvälineet mahdollistavat näkövammaisen turvallisen itsenäisen liikkumisen ja toimivat samalla näkövammaisuuden merkkinä kanssakulkijoille.