Siirry sivun sisältöön

Miksi hengitys on epätasapainossa?

Hengityksen epätasapainoon vaikuttavat monet erilaiset asiat.

Kun hengitys ei suju luonnollisesti, voidaan puhua epätasapainoisesta hengityksestä. Taustalla voi olla monia syitä. Epätasapainoinen hengitys voi johtua elintoiminnoista tai asennosta, tai se voi liittyä liikkumiseen, ajatuksiin, tunteisiin tai kehon reaktioihin. Epätasapainoisen hengityksen merkkejä voivat olla:

  • hengityksen pidättäminen

  • toistuva rykiminen ja kurkun selvittely

  • niiskuttaminen

  • jatkuva suuhengitys

  • hapen puutteen tunne

  • syventyneet hengenvedot ja huokailun tarve

  • toistuva pakonomainen haukottelu.

Epätasapainoisen hengityksen taustalla olevien tekijöiden vyyhtiä voisi kuvata sotkuiseksi lankakeräksi. Yhdenkin epätasapainottavan tekijän selvittäminen ja pienikin muutos esimerkiksi omissa totutuissa tavoissa, voi johtaa hengityksen tasapainottumiseen ja uuden solmukohdan aukaisuun.

Epätasapainoisen hengityksen taustatekijöitä

Elimistön toimintaan liittyviä tekijöitä, jotka voivat johtaa epätasapainoiseen hengitykseen, ovat esimerkiksi:

  • hoitamaton keuhkosairaus, aineenvaihdunnan häiriö eli metabolinen oireyhtymä tai allergia ja nenän tukkoisuus

  • yli- tai alihengittäminen kehon tarpeeseen nähden

  • tarpeeton suuhengitys

  • kofeiini, piristeet, huumeet ja alkoholi

  • riittämätön liikunnasta palautuminen tai liikkumattomuus.

Kehon asentoon ja liikkeeseen liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hengityksen epätasapainoon, ovat esimerkiksi:

  • asentovirheet, yliojentunut tai kasaan painunut ryhti

  • jatkuva vatsan jännittäminen

  • kehoa puristava ja liikettä estävä vaatetus

  • kehon joustavuuden alentuminen ja sen vaikutus liikkeeseen

  • kehon jännittäminen ja liikkumisen jäykkyys.

Ajatuksiin ja tunteisiin liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hengityksen epätasapainoon, ovat esimerkiksi:

  • masennus tai ahdistuneisuus

  • stressi, hermostuneisuus tai levottomuus

  • paniikkihäiriö

  • täydellisyyteen pyrkiminen ja suorituskeskeisyys

  • tukahdutetut tunteet, kuten viha tai suru

  • koettu trauma

  • kipu

  • huoli, pelko ja katastrofointi eli korostuneen negatiiviset ajatukset tai uskomukset.

Päivitetty 5.1.2024