Työkyvyn tuki sijoittuu nykyisten palvelujen rajapinnoille.
Terveydenhuolto keskittyy terveyden edistämiseen ja terveyden hoitoon.
Työllisyyspalvelut keskittyvät työllistymiseen.
Sosiaalipalveluissa keskeistä on arjen hallinnan tukeminen.
Koulutuspalvelut keskittyvät osaamisen lisäämiseen.
Työkyky ja osatyökykyisyys tulee kuitenkin nähdä yhteisinä asioina ja asiakas tulee nähdä yhteisenä asiakkaana. Jokaisella terveydenhuollon käynnillä on hyvä tunnistaa osatyökykyinen asiakas ja arvioida laajemman työkyvyn arvioinnin tarve, koska työkyvyn tuen toimenpiteet tulee käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Työkyvyttömyyden todistamisesta jäljellä olevan työkyvyn tunnistamiseen
Kun työkykyä ja työkyvyn tuen tarvetta arvioidaan, on oleellista löytää asiakkaan jäljellä oleva työkyky eikä vain todistaa työkyvyttömyyttä. Lähtökohtana on, että jokainen työtä haluava on työkykyinen johonkin työhön, jos se suunnitellaan hänen tarpeidensa mukaan ja annetaan riittävä tuki. Se tavoitellaanko työssä pysymistä vai työkyvyttömyyden todistamista, ei usein aluksi ole selvää, vaan se täsmentyy dialogissa asiakkaan ja ammattilaisen välillä.
Sairaus, vamma tai diagnoosi ei tässä ajattelutavassa ole erityisen kiinnostuksen kohteena. Sama sairaus tai vamma asettaa eri työtehtävissä ja elämäntilanteissa oleville erilaisia tarpeita työkyvyn tukemiselle. Kaikissa työkyvyn tuen toimenpiteissä varmistetaan, että yhteys terveydenhuoltoon toimii silloin, kun siihen on tarvetta.
Kansallisen Mielenterveysstrategian ja Työkykyohjelman kokeiluissa oli mukana muun muassa tämän toimintatavan kokeilua. Työkykyohjelman kokeiluissa kehitettiin työttömille sosiaali- ja terveyskeskukseen pohjautuvaa työkyvyn tukea ja ammattilaiselle Työkyvyn tuki- koulutuskokonaisuus. Lisämateriaalia löytyy kohdasta 5. Lisämateriaalia ammattilaisille työkyvyn tukeen ja työterveyshuoltoon liittyen.
Huomioi yksilöllisyys
Monet työikäisille tyypillisistä vaivoista ovat erilaisia oirekuvia tai oireiden ja sairauksien yhdistelmiä, joihin ei löydy yksittäistä parantavaa lääketieteellistä hoitoa. Toisaalta toiminta- ja työkykyyn voidaan vaikuttaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa työkyvyn huomioiminen ja samalla tukitoimet käynnistyvät seuraavista kysymyksistä:
Miten sairaus ja sen hoito seurauksineen vaikuttavat asiakkaan työhön, työn saanti mahdollisuuksiin ja muuhun elämään?
Miten voin ottaa huomioon työkyvyn säilymisen?
Mitä muuta työkyvyn tuki voi olla kuin sairauden hyvää hoitoa?
Miten työssä pysymistä tai sinne pääsemistä tulisi tässä tilanteessa hänen kohdallaan tukea?
Työkyky vaikuttaa objektiiviselta määreeltä, mutta se on aina myös hyvin henkilökohtainen kokemus. Sairaus vaikuttaa mielialaan ja näkymään omasta toimintakyvystä, mikä voi hidastaa tai estää toipumista. Subjektiivinen arvio sairauden tai oireen merkityksestä itselle ja omalle toimintakyvylle sekä motivaatio jatkaa työelämässä vaikuttavat merkittävästi henkilön työkykyyn. Siksi on hyvä kartoittaa asiakkaan oma näkemys työkyvystä.
Tunnista mielialavaikutukset ja vala toivoa paremmasta. Käynnistä tarvittaessa toipumista hidastavien tekijöiden laajempi selvitys, hoito ja tuki.
Esimerkkejä asiakkaan työkyvyn kartoitukseen
Työkykyasian havaitsemiseksi on käytettävissä erilaisia työvälineitä.