Kuntoutusohjaaja voi tavata lasta ja perhettä sairaalassa, kotona, lapsen päiväkodissa tai koulussa.
Kuntoutusohjaus kohdentuu lapsen lisäksi vanhemmille ja lapsen muulle lähiyhteisölle. Tapaamisten ja käyntien sisältö ja laajuus riippuu lapsen toimintakyvystä sekä lapsen ja perheen yksilöllisestä tilanteesta ja tarpeesta.
Kuntoutusohjaus toteutuu kuntoutusohjausprosessin mukaisesti.
Kuntoutusohjaaja tapaa yleensä vanhempia ja lasta lapsen poliklinikka- ja osastojakson yhteydessä sekä osallistuu lapsen moniammatilliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmapalaveriin.
Kuntoutusohjaaja selvittää tarvittaessa etukäteen lapsen kotipaikkakunnan palvelutarjontaa.
Mitä kuntoutusohjaaja tekee?
Arvioi perheen kokonaistilannetta
voimavaroja ja kuormittavia tekijöitä
tiedon ja ohjauksen tarvetta lapsen sairaudesta tai vammasta, toimintakyvystä ja sen vaikutuksista päivittäiseen toimintaan ja arjen sujumiseen
sisarusten tiedon ja tuen tarvetta sekä sisarusten keskinäisiä suhteita
ympäristön suhtautumista lapsen sairauteen tai vammaan.
Arvioi perheen arjen sujumista ja haasteita
lapsen päivittäisiä ja iänmukaisia toimintoja
päivähoitoon tai koulunkäyntiin ja kuntoutukseen liittyviä asioita
koti-, päiväkoti- tai koulukäynnin tarvetta yhdessä vanhempien ja moniammatillisen työryhmän kanssa.
Keskustelee
lapsen sairauden tai vamman herättämistä peloista ja muista tunteista
tulevaisuudesta
keinoista ja palveluista, jotka edistävät arjen sujumista
lapsen päivähoito- tai kouluasioista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista
lapsen kuntoutuksen tavoitteista ja niiden tärkeysjärjestyksestä arjessa
keinoista motivoida lasta erilaisten arjen taitojen harjoittelemisessa
palveluista, sopeutumisvalmennuskursseista, järjestöjen toiminnasta ja vertaistuesta.
Ohjaa ja neuvoo tarvittavan ohjausmateriaalin löytämisessä ja käyttämisessä.
Tiedottaa moniammatillista työryhmää lapsen ja perheen kokonaistilanteesta, kuntoutuksen tarpeista ja tavoitteista.
Sopii vanhempien kanssa, miten lapsen kuntoutumista ja kuntoutussuunnitelman etenemistä seurataan.
Kuntoutusohjaaja voi tehdä kotikäynnin yksin tai siihen voi osallistua tarpeen mukaan muita lapsen kanssa toimivia. Tapaamisen sisältö muodostuu sen mukaan onko perhettä tavattu aikaisemmin esimerkiksi sairaalassa. Käynnin kesto ja käyntien määrä riippuu lapsen ja perheen tilanteesta.
Mitä kuntoutusohjaaja tekee?
Arvioi perheen kokonaistilannetta
voimavaroja ja kuormittavia tekijöitä
vanhempien tiedon ja ohjauksen tarvetta lapsen sairaudesta, toimintakyvystä ja sen vaikutuksista päivittäiseen toimintaan ja arjen sujumiseen
sisarusten tiedon ja tuen tarvetta sekä sisarusten keskinäisiä suhteita
ympäristön suhtautumista lapsen sairauteen tai vammaan
mahdollisia kuntoutumisen esteitä
kodin turvallisuutta ja esteettömyyttä
kodin muutostöiden ja lapsen apuvälineiden tarvetta.
Arvioi perheen arjen sujumista ja haasteita ja lapsen
päivittäisiä ja iänmukaisia toimintoja
päivähoitoon tai koulunkäyntiin sekä kuntoutukseen liittyviä asioita.
Arvioi ja miettii perheen kanssa keinoja lapsen osallisuuden edistämiseen huomioiden lapsen omat toiveet
harrastukset
kaverisuhteet
muu iänmukainen toiminta.
Keskustelee perheen kanssa esimerkiksi
sairaalajakson tutkimustuloksista ja niiden merkityksestä
lapsen sairauden herättämistä peloista ja muista tunteista
tulevaisuudesta
keinoista ja palveluista, jotka edistävät arjen sujumista
lapsen päivähoito- tai kouluasioista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista
lapsen kuntoutuksen tavoitteista ja niiden tärkeysjärjestyksestä arjessa
keinoista motivoida lasta erilaisten arjen taitojen harjoittelemisessa.
Ohjaa ja neuvoo
vanhempia toimimaan arjessa lapsen kuntoutumista edistävällä tavalla sekä ymmärtämään omat roolinsa osana lapsen kuntoutumista ja kuntoutuksen yhteistyötä
tarvittavan ohjausmateriaalin löytämisessä ja käyttämisessä.
Keskustelee
palveluista, sopeutumisvalmennuskursseista, järjestöjen toiminnasta ja vertaistuesta.
Tarkistaa kuntoutussuunnitelman mukaisten kuntoutusten ja palveluiden toteutumisen ja ohjaa tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin.
Sopii vanhempien kanssa miten lapsen kuntoutumista ja kuntoutussuunnitelman etenemistä seurataan.
Kuvaa perheelle lapsen kuntoutumisprosessia pidemmällä aikavälillä, jotta arki jäsentyy.
Päiväkotikäynnit ja verkostopalaverit sovitaan joko sairaalan hoito- ja kuntoutussuunnitelmapalaverissa tai vanhempien, päiväkodin tai lapsen terapeuttien pyynnöstä. Vanhemmat ovat verkostopalaverissa aina mukana.
Päiväkotikäynti voi pitää sisällään lapsen toiminnan havainnointia ja kuntoutumisen koordinointia sekä seurantaa, arviointia, ohjausta ja neuvontaa. Päiväkotikäyntien määrä riippuu lapsen ja verkoston tarpeesta.
Mitä kuntoutusohjaaja tekee?
Arvioi yhdessä päiväkotikäynnille osallistujien kanssa
päiväkodin henkilökunnan, terapeuttien ym. ohjauksen tarvetta lapsen sairaudesta, toimintakyvystä ja sen vaikutuksista päivittäiseen toimintaan ja arjen sujumiseen
päiväkodin lapsiryhmän tiedon ja tuen tarvetta
lapsen kuntoutumismahdollisuuksia ja esteitä
lapsen käyttäytymistä ja toimintaa päiväkodissa.
Arvioi päiväkotiympäristön
turvallisuutta ja esteettömyyttä
muutostöiden ja apuvälineiden tarvetta.
Arvioi ja miettii keinoja lapsen osallisuuden edistämiseen huomioiden lapsen omat toiveet
päiväkodin toiminnot: leikki, ryhmätoiminta, retket jne.
kaverisuhteet ja harrastukset.
Keskustelee verkostopalaverissa esimerkiksi
miten edistää päivähoidon sujumista
miten motivoida lasta erilaisten arjen taitojen harjoittelemisessa
keinoista, jotka tukevat lapsen kuntoutumisen tavoitteiden toteutumista
sairaalassa tehdyistä arvioista ja tutkimuksista ja niiden merkityksestä
lapsen toimintakyvystä, kuntoutuksen suosituksista ja tavoitteista
miten eri toimijoiden tekemiä suunnitelmia voidaan toteuttaa ja yhteensovittaa päiväkodin arjessa
miten lapsen kuntoutumista ja kuntoutussuunnitelman etenemistä seurataan.
Ohjaa ja neuvoo
henkilökuntaa toimimaan päiväkodin arjessa lapsen kuntoutumista edistävällä tavalla sekä ymmärtämään oman roolinsa osana lapsen kuntoutumista ja kuntoutuksen yhteistyötä
päiväkodin henkilökuntaa apuvälineiden hankinta- ja päiväkotiympäristön muutostyöprosessissa
vanhempien, päiväkodin ja terapeuttien välisessä yhteistyössä
tarvittavan ohjausmateriaalin löytämisessä ja käyttämisessä.
Koulukäynnit ja verkostopalaverit sovitaan joko sairaalakäynnin yhteydessä tai vanhempien, koulun tai lapsen terapeuttien pyynnöstä. Vanhemmat ovat verkostopalaverissa aina mukana.
Koulukäynti voi pitää sisällään lapsen toiminnan arviointia, lapsen kuntoutumisen koordinointia ja seurantaa sekä ohjausta ja neuvontaa. Koulukäyntien määrä riippuu lapsen ja verkoston tarpeista.
Mitä kuntoutusohjaaja tekee?
Arvioi yhdessä koulukäynnille osallistujien kanssa
lapsen koulunkäynnin ja oppimisen mahdollisuuksia ja esteitä
koulun henkilökunnan, terapeuttien ym. ohjauksen tarvetta lapsen sairaudesta tai vammasta, toimintakyvystä ja niiden vaikutuksista koulunkäyntiin ja oppimiseen
luokkakavereiden tiedon ja tuen tarvetta.
Arvioi kouluympäristön
turvallisuutta ja esteettömyyttä
muutostöiden ja apuvälineiden tarvetta.
Arvioi ja miettii keinoja lapsen osallisuuden edistämiseen huomioiden lapsen omat toiveet
koulun toiminnot: oppitunnit, välitunnit, retket, juhlat
kaverisuhteet ja harrastukset.
Keskustelee verkostopalaverissa esimerkiksi
miten edistää oppimisen ja koulunkäynnin sujumista
miten motivoida lasta erilaisten arjen taitojen harjoittelemisessa
keinoista, jotka tukevat lapsen kuntoutumisen ja oppimisen tavoitteiden toteutumista
sairaalassa tehdyistä arvioista ja tutkimuksista ja niiden merkityksestä
lapsen toimintakyvystä, kuntoutuksen suosituksista ja tavoitteista
miten lapselle tehty kuntoutussuunnitelma otetaan huomioon HOJKS:ssa ja miten HOJKS:n ja kuntoutussuunnitelman toteutumista seurataan.
Ohjaa ja neuvoo
henkilökuntaa toimimaan koulun arjessa lapsen kuntoutumista edistävällä tavalla sekä ymmärtämään oman roolinsa osana lapsen kuntoutumista ja kuntoutuksen yhteistyötä
koulun henkilökuntaa apuvälineiden hankinta- ja kouluympäristön muutostyöprosessissa
vanhempien, koulun ja terapeuttien välisessä yhteistyössä
tarvittavan ohjausmateriaalin löytämisessä ja käyttämisessä.