Yleisiä ohjeita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelun prosessista

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline on Sosiaali- ja terveysministeriön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta antaman asetuksen (1363/2011) mukaan väline, laite, tarvike, tietokoneohjelma tai muu ratkaisu, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden perustana on

• Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 29 § (finlex.fi)

• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011 (finlex.fi)

• Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2019 (julkaisut.valtioneuvosto.fi)

• Apuvälinepalveluiden laatusuositus (julkaisut.valtioneuvosto.fi)

• Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016, 20, 25 ja 26 artikla (finlex.fi)

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusta ohjaavat valtakunnalliset Apuvälineiden luovutusperusteet.

• Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2023: Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille (julkaisut.valtioneuvosto.fi)

• Apuvälinepalvelun tarpeen havaitseminen ja palveluun hakeutuminen

• Apuvälineen ja apuvälinepalvelun tarpeen arviointi

• Apuvälineen sovitus, kokeilu ja valinta

• Apuvälineen muutostyöt

• Apuvälineen käytön ohjaus

• Apuvälineen luovutus käyttöön

• Apuvälineen huolto ja korjaus

• Apuvälineen käytön seuranta

• Apuvälineen palautus

• Apuvälinepalveluiden laadun seuranta

Apuvälinepalvelunimikkeistön luokitukset kuvaavat hyvin apuvälinepalveluprosessin vaiheita ja siihen liittyviä eri tehtäviä. Apuvälinepalveluni​​mikkeistö löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koodistopalvelimelta.

• Apuvälinepalvelunimikkeistö (kuntaliitto.fi)

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden prosessiin osallistuu usein asiakkaan ja hänen tukiverkkonsa lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöitä sekä eri yhteistyötahoja kulloisenkin tilanteen mukaan. Apuvälinepalvelua toteutetaan eri toimintaympäristöissä.​​

Prosessin kesto vaihtelee sen mukaan, millaisista asiakkaan tarpeista, apuvälineistä ja apuvälineen käyttöympäristöstä on kyse. Joillekin apuvälineiden tarve saattaa olla jatkuvaa, toisille tarve on tilapäinen ja lyhytaikainen. Vaativien apuvälineiden arviointi-, kokeilu- ja hankintaprosessi kestää kauemmin ja vaatii useita tapaamisia. Apuvälinepalveluprosessi voi toteutua myös yhdellä tapaamisella apuvälinealan asiantuntijan kanssa.

Prosessin sujuminen edellyttää myös toimenpiteitä, joissa apuvälineen tarvitsija tai käyttäjä ei ole mukana, kuten apuvälineen rekisteröinti ja hankinnan järjestelyt. Niissäkin prosesseissa, jotka näyttäytyvät apuvälineen käyttäjälle yksinkertaisena, logististen toimintojen osuus on merkittävä ja edellytys prosessin toimivuudelle.

Apuvälinepalveluiden rahoittajia on useita, mutta apuvälinepalveluprosessin vaiheet ovat samankaltaiset rahoittajasta riippumatta.