Siirry sivun sisältöön

Apuvälineen ja apuvälinepalvelun tarpeen arviointi

Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana ovat asiakkaan tavoitteet toiminnalleen, hänen toimintakykynsä ja toimintaympäristönsä.

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta antaman asetuksen (1363/2011) mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää asiakkaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.

Apuvälineen tarkoituksena on

  • edistää asiakkaan kuntoutumista

  • tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa

  • ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

Lue lisää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta:

Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti.

Tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon asiakkaan

  • toimintakyky

  • elämäntilanne

  • elinympäristön apuvälineen toimivuudelle ja turvalliselle käytölle asettamat vaatimukset.

Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana ovat asiakkaan tavoitteet toiminnalleen, hänen toimintakykynsä ja toimintaympäristönsä. Kansallisesti yhtenäiset, päteviin arviointimenetelmiin perustuvat toimintakyvyn arviointikäytännöt parantavat asiakkaiden yhdenvertaisuutta.

Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen apuvälineen valintaa asiakkaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla.

Apuvälinetarpeen arvioi apuvälineisiin perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntija yhdessä käyttäjän ja mahdollisesti hänen läheistensä kanssa. Tarvittaessa apuvälinetarpeen arviointi tulee tehdä moniammatillisesti niin, että arvioon osallistuu myös toimintaympäristön tuntevia ammattilaisia, kuten kotihoito tai oma terapeutti.

Arvioinnin tuloksena voi myös olla, ettei apuväline tuo apua henkilön selviytymiseen. Silloin täytyy selvittää muut tavat ratkaista ongelma, esimerkiksi palvelujen avulla tai muuttamalla toimintatapoja.

Apuvälineiden tarve otetaan huomioon kuntoutus- tai hoitosuunnitelmia laadittaessa. Apuvälinetarpeen arviointiprosessi on osa asiakkaan toimintakyvyn arviointia.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten asiakas

  • pystyy osallistumaan itse tärkeänä pitämiinsä ja oman elämän kannalta keskeisiin asioihin.

  • suoriutuu jokapäiväisistä toiminnoista omassa toimintaympäristössään, kotona sekä kodin ulkopuolella asioidessaan, työssä, opinnoissa ja harrastuksissa.

Tarpeen arvioinnissa ja apuvälineen valinnassa tulee huomioida myös tieteellisistä tutkimuksista saatu tieto sekä näyttöön perustuvat hoitosuositukset. Myös Käypä hoito -suosituksiin on liitetty suosituksia apuvälineiden käytöstä.

Päivitetty 13.4.2023