Siirry sivun sisältöön

Sydänsiirtoselvitykset

Sydänsiirtoselvityksiin kuluvaa aikaa on vaikea arvioida etukäteen. Kaikkien tutkimusten tarkoituksena on selvittää, onko sydänsiirto mahdollinen hoitovaihtoehto.

Tutkimukset aloitetaan lähettävässä sairaalassa. Tarvittavat lisätutkimukset ja aikaisempien tutkimustulosten tarkastelu tapahtuvat Husin Sydän- ja keuhkokeskuksessa, joka sijaitsee Meilahden sairaalassa.

Mitä tutkimuksia kuuluu sydänsiirtoselvityksiin?

Sydänsiirtoselvityksiin liittyviin tutkimuksiin kuluvaa aikaa on vaikea etukäteen arvioida. Sydänsiirtoselvittelyjen aikana tapaat elinsiirtokoordinaattorin, joka on tukenasi hoidon eri vaiheissa. Selvittelyjen aikana tarkastetaan rokotusten voimassaolo.

Tutkimustulosten valmistuttua moniammatillinen ryhmä kokoontuu ja tekee hoitopäätöksen. Jos kaikki tutkimukset on tehty ja sydänsiirrolle ei ole esteitä, seuraa sydänsiirtolistalle asetus.

Joskus sydänsiirrolle vaihtoehtona tai siltana sydänsiirtoon voi olla sydämen vasemman kammion mekaaninen tukilaite (LVAD).

Tutustu Sydämen vasemman kammion mekaaniseen tukilaitteeseen:

EKG on sydänsairauksien toteamisessa korvaamaton tutkimusmenetelmä. Sen avulla saadaan tietoa esimerkiksi sydämen rytmistä ja sydänlihaksen mahdollisesta hapenpuutteesta. Myös aiemmin sairastettu sydäninfarkti voi jättää jälkensä EKG:hen.

Sydämen ultraäänitutkimuksessa selvitetään sydämen rakennetta ja toimintaa. Lääkäri tekee sydämen ultraäänitutkimuksen liikuttelemalla ultraäänianturia rintakehän päällä, potilaan maatessa vasemmalla kyljellä.

Oikean puolen katetrisaatio tehdään, kun halutaan selvittää sydämen verenkierron nopeus ja paineolosuhteet. Tutkimuksen yhteydessä arvioidaan sydämen vasemman eteisen paine (kiila) ja mitataan verenpaine keuhkovaltimossa, sydämen oikeassa eteisessä ja kammiossa sekä laskimoissa. Verinäytteistä mitataan veren happipitoisuus.

Selvitetään sepelvaltimoiden ja sydänläppien tilaa läpivalaisua käyttämällä.

Tutkimuksen avulla selvitetään potilaan suorituskyky (maksimaalinen hapenottokyky) ja sydämen verenkiertoa ja keuhkojen toiminta rasituksessa.

Keuhkoventilaatiokuvauksella selvitetään keuhkojen hengitysjakaumaa ja keuhkojen perfuusiokuvauksessa puolestaan kuvataan keuhkojen verenkiertoa. Yhdessä näitä tutkimuksia käytetään hengenahdistuksen syyn selvittelyssä tai mahdollisen keuhkoveritulpan toteamisessa.

Ultraäänilaitteistolla tutkitaan suonten seinämät ja suonissa tapahtuvat virtaukset.

Lääkäri tutkii ultraäänen avulla ylävatsan elinten koon, muodon, sijainnin ja rakenteen.

Tällä tutkitaan luun vahvuutta sekä mahdollista osteoporoosia. Luuntiheys mitataan yleensä lannerangasta ja reisiluun yläosasta tähän tarkoitetulla röntgenlaitteella.

Veri- ja virtsakokeiden tarkoituksena on selvittää muun muassa maksan ja munuaisten toimintaa. Kuvantamistutkimuksilla varmistetaan, ettei potilaalla ole piileviä tulehduspesäkkeitä tai kasvaimia.

Hampaiston kunto tutkitaan röntgen kuvauksella sekä hammaslääkärin tutkimuksella. Hammaslääkärin tarkastuksesta on hyvä pyytää todistus.

Keuhkojen toimintaa arvioidaan puhalluskokeella ja fyysistä suorituskykyä 6 minuutin kävelytestillä

Päivitetty 20.9.2019