Siirry sivun sisältöön

Parisuhderesilienssi voimavarana diabeteksessa

Parisuhteen resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä koetellaan usein uudessa elämäntilanteessa. Onneksi se ei ole kiinteä ominaisuus vaan sitä voi harjoitella.

Resilienssi voidaan nähdä vähän kuin mielen kuminauhana, joka antaa joustovaraa kohdattaessa haastavia elämäntilanteita, kuten sairautta. Mielesi joustokykyyn vaikuttavat niin perimä, ympäristö, kuin elämänkokemuksetkin. Resilienssikykyä on niin yksilöillä kuin suhteessakin. Se ei ole yksilön tai parisuhteen kiinteä ominaisuus, vaan sitä voi ja pystyy harjoittelemaan. Resilienssi vaihtelee usein elämäntilanteen mukaan: toisinaan joustovaraa mielen hyvinvoinnin suhteen on paljon. Yleensä silloin kun joustovaraa on, elämän osa-alueet ovat tasapainossa, ja suhde aiemmin elettyyn on kunnossa. Silloin kun elämässäsi on paljon kuormaa, menneisyydessä paljon käsittelemättömiä asioita ja tulee yllättäviä kriisejä, resilienssisi saattaa olla koetuksella.

Parisuhderesilienssillä tarkoitetaan sitä, että suhteessa on sellaisia hyvinvointia tukevia asioita, jotka kannattelevat hankalissa vaiheissa. Näitä asioita voi tietoisesti pyrkiä vahvistamaan.

Kun perheessä on sairautta, erityisen tärkeiksi käyvät parisuhteen kannalta ne pienet hetket, jolloin kumppaneilla on mahdollisuus levätä toistensa lähellä. Lepääminen toisen lähellä sisältää ajatuksen “ollaan rauhassa, ei tehdä mitään”. Usein saatetaan ajatella, että parisuhteen läheisyyden ylläpitämiseen pitäisi olla paljon aikaa ja yllätyksiä. Loppupeleissä parisuhde rakennetaan arjessa; aamun ja illan toivotuksissa, huomaavaisuudessa ja arjen kosketuksessa. Säännöllinen kosketus ja läheisyys ovat suhteelle äärimmäisen tärkeitä.

Parisuhteen resilienssin rakennuspalikoita:

Kosketuksella ja läheisyydellä on parantava vaikutus. Ihon miljoonat tuntoaistisolut välittävät tietoa aivojen mielihyväkeskukselle hellästä kosketuksesta. Iho on ihmisen suurin elin, joka on valmiina vastaanottamaan lämmintä, hyväksyvää ja hellivää kosketusta toiselta ihmiseltä.

Sairastuminen ja diabetes itsessään saattaa vaikuttaa seksuaalisuuteen. Yhdessä on hyvä löytää nykyiseen elämäntilanteeseen sopivat tavat kosketukseen ja läheisyyteen. Seksuaalisuus on tärkeä intiimin läheisyyden kokemus kumppanin kanssa, ja se on paljon enemmän kuin rakastelu. Diabeteksen mahdollisista vaikutuksista seksuaalisuuteen voit lukea lisää artikkelista Diabetes ja seksuaaliterveys.

Muistot, kokemukset ja ajatukset ovat kumppaneilla usein erilaiset, mutta tärkeintä on se, että niistä ollaan tietoisia ja erilaisuus hyväksytään. Yhteiset keskustelut synnyttävät yhteisen parisuhteen tarinan. Yhteisen tarinan luomiseksi on hyvä kertoa avoimesti ajatuksista ja tunteista.

Mitä enemmän kumppani on tietoinen diabetekseen sairastuneen terveydentilasta ja tunteista, sitä enemmän ymmärrys ja myötätuntoisuus voi kasvaa. Usein ajatellaan, että säästetään kumppania vaikenemalla sairauteen liittyvistä tunteista ja asioista esimerkiksi kivulta, lääkärikäynneiltä tai ennusteilta. Tällöin kumpikin jää helposti yksin, ja ei päästä jakamaan kokemusta ja tunteita yhdessä.

Olemme minä, sinä ja parisuhteessa myös me. Kaikki omat teot ja valinnat vaikuttavat suhteeseen. Vaalikaa ”me yhdessä” -asennetta. Voitte esimerkiksi muistella yhdessä niitä kertoja, kun olitte voimakkaita ja selvisitte vaikeuksista. Luottamus parisuhteen voimaan kasvaa onnistumisten huomioimisella. Vaalikaa yhdessä yhteistä hyvää sen sijaan, että taistelisitte siitä, kumpi pääsee helpommalla tai joutuu tekemään enemmän. Viettäkää yhdessä aikaa, myös mukavien asioiden parissa, näin me-henki vahvistuu.

Positiivisten ja iloisten tapahtumien, tunteiden ja kokemusten huomaaminen ja niiden jakaminen kumppanin kanssa on merkittävä parisuhdetta vahvistava teko. Vaikka sairaus saattaa tuoda murhetta ja epävarmuutta elämään, sisältyy elämään myös kaunis puoli.

Huumorin avulla moni vaikea tunne ja hetki laukeaa keveämmäksi kokea. Ristiriitatilanteissa jännitteet purkautuvat huumorin avulla luontevasti. On lupa nauttia elämän pienistä ja suurista hetkistä.

Kumppanin ei tarvitse ryhtyä terapeutiksi tai kantaa yksin vastuuta kodin asioista. On tärkeää kartoittaa lähipiirin ja ammattiavun mahdollisuudet tulla tueksi.

Pariterapiasta hyötyvät useat parit kriisin kohdatessa. Mistä paikkakunnaltasi löytyy tukea parisuhteeseen? Usealla paikkakunnalla apua saa Perheasiain neuvottelukeskuksesta, perheneuvolasta ja terveysasemalta.