Ikääntyminen saattaa aiheuttaa haasteita esimerkiksi muistin kanssa, jolloin aiemmin täysin omatoiminen ja omasta hoidostaan vastannut henkilö saattaa joutua totuttelemaan siihen, ettei voi enää yksin vastata hoidostaan. Muistihaasteet voivat johtaa esimerkiksi siihen, että pitkään käytössä ollut hoitomuoto joudutaan vaihtamaan, esimerkiksi insuliinipumpusta takaisin monipistoshoitoon. Tämä voi olla vaikea asia, jopa kriisi, silloin kun käytössä ollut hoitomuoto on toiminut hyvin ja ihminen on tuntenut olonsa sen kanssa turvalliseksi.
Ikääntyminen muuttaa myös ihmisen keho- ja minäkuvaa. Tähän voivat myös vaikuttaa lisäsairaudet, joiden mahdollisuus kasvaa suhteessa diabeteksen kestoon. Lisäsairaudet tuovat mukanaan paitsi lisää huolta, joskus myös konkreettisia muutoksia kehoon esimerkiksi, jos jalkaongelmat johtavat äärimmäisessä tapauksessa amputaatioon tai henkilölle kehittyy munuaisen vajaatoiminta, joka vaatii dialyysihoitoa. On tärkeää tiedostaa, että kaikki tällaiset muutokset vaikuttavat omalta osaltaan myös parisuhteeseen.
Ikääntyessä kumppanin ja läheisten rooli diabeteksen hoidossa kasvaakin useimmiten aiempaa suuremmaksi. Samaan aikaan kumppanilla saattaa itsellään olla ikääntymiseen liittyviä terveyshuolia. Kasvava huoli kumppanin voinnista ja jaksamisesta voi näiden rinnalla vaikuttaa merkittävästi kumppanin omaan jaksamiseen. Perheessä voi olla myös aikuistuneita lapsia, joiden elämässä vanhemmat haluavat vielä omalta osaltaan olla mukana tukemassa ja huolehtimassa. Näin ollen läheisen rooli saattaa kuormittua ikääntyessä entisestään ja on tärkeää, että ulkopuolelta tulevat tukitoimet vastaavat kasvaneeseen tarpeeseen mahdollisimman ennakoivasti.