Tieto diabetekseen sairastumisesta saattaa aiheuttaa mielessä tunteiden vuoristoradan. Suhteessa molemmilla on oma käsityksensä diabeteksesta sairautena ja tilanteeseen sopeudutaan siten, miten parhaaksi koetaan. Vaikka omat elämäntavat tai muu toiminta voivat joskus edesauttaa terveysongelman syntymistä, sairaus tai jatkuva kipu eivät ole ihmisen oma tietoinen valinta vaan jotakin, jonka tuloa elämään ei voi koskaan täysin hallita.
Sairastuminen, esimerkiksi diabetekseen, voi synnyttää kokemuksen elämänhallinnan menetyksestä, joka voi olla hyvinkin pelottava kokemus. Sairastuessaan ihminen saattaa esimerkiksi kokea itsensä vialliseksi ja riittämättömäksi, hän saattaa olla vihainen ja pettynyt omaan elämäänsä ja itseensä. Viha herää luonnollisesti ja on normaali tunne, kun ihminen kokee, että hänet ikään kuin pakotetaan johonkin vastoin omaa tahtoaan. Läheisensä sairastumista viereltä seuraavan kumppanin tunteita voivat olla esimerkiksi turhautuminen, viha, toivottomuus ja avuttomuus. Viha, joka ei suinkaan ole kohdistettu kumppaniin vaan siihen ”pakkoon”, jonka sairastuminen tuo mukanaan.
Yleinen tunne, joka saattaa liittyä erityisesti diabetekseen sairastumiseen, on syyllisyys. Mieli alkaa herkästi pohtia sitä, mitkä tekijät omassa elämässä ovat saattaneet johtaa diabeteksen kehittymiseen. Tätä tunnetilaa usein korostaa yhteiskunnallinen keskustelu diabeteksesta ”elintapasairautena” ja virheelliset kieli- ja mielikuvat.