Insuliininpuutos korvataan annostelemalla insuliinivalmisteita monipistoshoidolla tai pumppuhoidolla. Perusinsuliinia tarvitaan läpi vuorokauden, syömisen yhteydessä otetaan ateriainsuliinia.
Haiman beetasolujen riittämätön tai kokonaan puuttuva insuliinin eritys korvataan annostelemalla insuliinivalmisteita pistoksina tai pumpulla ihonalaiseen rasvakudokseen. Tavoitteena on mahdollisimman lähellä normaalia oleva verensokeri ilman haittaavia tai vakavia hypoglykemioita tai voimakasta verensokerin vaihtelua.
Tyypin 1 diabetesta sairastavana opettelet säätämään annostelua itse glukoosisensorin ja tarvittaessa verensokerin omamittausten perusteella. Omahoidon ohjauksen sekä ammattilaisten ja vertaisten tuen avulla opit säätämään itse insuliiniannoksesi vaihtelevaan ruokailuun, liikuntaan, erilaisiin tilanteisiin ja päivärytmeihin sopiviksi.
Insuliinin korvaushoidossa tarvitaan perusinsuliinia, joka vaikuttaa ympäri vuorokauden ja säätelee sokerin vapautumista maksasta verenkiertoon yöllä ja aterioiden välillä. Pistoshoidossa perusinsuliinina käytetään pitkävaikutteisia insuliinijohdoksia. Pitkävaikutteisia insuliinijohdoksia ovat degludekinsuliini, detemirinsuliini ja glargininsuliini.
Pumppuhoidossa perusinsuliinin tarve katetaan pikainsuliinin jatkuvalla annostelulla.
Syömisen yhteydessä otetaan pikavaikutteista insuliinia aterian hiilihydraattisisällön mukaan ja huomioiden mahdollinen liikunta. Pikavaikutteisia insuliinijohdoksia ovat aspartinsuliini, glulisinsuliini ja lisproinsuliini.
Pumppuhoidossa käytetään vain pikavaikutteista insuliinia. Pumppuhoidossa aterialle annosteltavaa insuliinia kutsutaan myös nimellä bolus.
Tilapäisten kohonneiden verensokeriarvojen korjaamiseen ennen ateriaa ja sairauspäivinä käytetään pieniä pikainsuliinin annoksia eli korjausinsuliinia.
