Diabeteksen lisäsairaudet ovat harvoin vasta-aihe yksilöllisesti suunnitellulle liikunnalle, jossa rajoittavat tekijät huomioidaan. Jos olet vasta aloittelemassa liikkumista, etkä ole aiemmin liikkunut tai aiot lisätä liikuntaa huomattavasti aiempaan nähden, kannattaa oman lääkärin tai hoitajan kanssa keskustella ennen liikunnan aloitusta. Lääkäri arvioi mahdolliset liikunnan riskit erityisesti pidempään diabetesta sairastaneella. Hoitaja antaa neuvoja sopivasta liikuntaan varautumisesta syömisen tai insuliinin muutoksilla.
Liikunta ja diabeteksen lisäsairaudet
Vaikka sinulla on diabetes, voit harrastaa liikuntaa siinä missä muutkin. Mahdolliset sairauteen liittyvät tekijät on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon ennen liikuntaharrastuksen aloitusta.
Rasituksessa ilmenevä hengenahdistus tai rintakivut ja rytmihäiriöt viittaavat sepelvaltimotautiin tai sydämen vajaatoimintaan. Näiden selvittely lääkärin tutkimuksella ja rasituskokeella on tärkeää. Myös pidempään sairastaneella on hyödyllistä rasituskokeella arvioida sydämen tilannetta.
Sisäelinhermoston muutokset altistavat verenpaineen vaihtelulle ja hikoiluhäiriöille. Jos jalkojen tunto on alentunut, voimakkaita iskuja jalkoihin ja hyppyjä on vältettävä.
Rasittava kestävyysliikunta tai voimaharjoittelu on vasta-aiheista, jos henkilöllä on vaikeita silmänpohjamuutoksia.
Valkuaisen eritys virtsaan tai kohtalainen munuaisten vajaatoiminta ei ole este asteittain etenevälle kohtuullisen tason liikuntaohjelmalle. Ennen rasittavampaa liikuntaohjelmaa kannattaa tehdä rasituskoe.
Päivittäinen pesu ja rasvaus, sopivasti lyhennetyt kynnet sekä puristamattomat ja hankausta ehkäisevät sukat ja kunnolliset kengät ovat yksinkertaisia, mutta tärkeitä asioita ehkäistessä hiertymien ja haavojen syntyä.
Päivitetty 30.9.2023