Elämään tulleisiin rajoituksiin sopeutuminen ja yllättävä reagointi uusiin tilanteisiin voivat kuormittaa. Pahimmillaan astma voi kaventaa elämänpiiriä, koska siihen voi liittyä työkyvyttömyyttä ja oireilua sosiaalisissa tilanteissa.
Toistuvat pahenemisvaiheet saattavat myös olla henkisesti kuormittavia. Niiden hoidossa käytettävät tablettikortisonit voivat myös aiheuttaa sivuvaikutuksia mielialaan.
Stressi vaikuttaa tulehdusreaktioon ja alentaa vastustuskykyä, minkä vuoksi stressaava elämäntilanne voi lisätä astman oireita. Astmaoireilun ja stressin yhteyttä ei ole aina helppo itse havaita ja usein yhteyden näkee selkeämmin jälkeenpäin, kun elämäntilanne on helpottunut.
Stressiä vai astmaoireita?
Stressi voi aiheuttaa myös astmankaltaista ahdistustuntemusta ilman, että astma itsessään olisi vaikeutunut. Stressin ja ahdistuneisuuden fyysisiin oireisiin liittyy usein hengitystuntemuksia, jotka saattavat sekoittua astmaoireisiin. Avaavat astmalääkkeet saattavat pahentaa näitä oireita. On siis tärkeä tunnistaa astmaoireet ja käyttää avaavia lääkkeitä vain niiden lievittämiseen. Jos stressi pahentaa astmaa, psyykkisen ahdistuneisuuden hoito helpottaa myös astman oireita.
Astmaan liittymättömiä hengitysoireita kutsutaan toiminnallisiksi hengityshäiriöksi ja niihin voi saada apua fysioterapeutin ohjaamasta harjoittelusta.
Itsehoito
Hyviä itsehoidon keinoja stressin hallintaan ovat liikunta, sopivat harrasteet, rentoutustekniikat, oikean hengitystavan opettelu. Riittävä lepo ja yöuni auttavat jaksamaan. Fysioterapeutilta saa hyviä ohjeita liikuntaan ja rentoutumiseen. Vertaistukiryhmästä ja kokemusasiantuntijoilta saa kannustusta. Joskus tarvitaan ammattiapua esimerkiksi psykologin antamaa tukea.