Astma ja liikunta

Useimmat astmaa sairastavat ovat kokeneet rasitukseen liittyviä oireita, kuten hengenahdista, hengityksen vinkumista ja yskää. Ikävät kokemukset eivät saisi estää liikunnan lisäämistä, kun astma on saatu hyvään hoitotasapainoon.

Erityisen tärkeää on rohkaistua liikkumaan, jos liikkuminen on jäänyt vähemmälle astmakohtauksen pelon tai ylipainon vuoksi. Hoitavalta lääkäriltä voi tarvittaessa vielä tarkentaa lääkityksen käyttöä liikunnan yhteydessä. Sopivan liikuntamuodon löytäminen tulee lähteä omista mieltymyksistä. Useimmat liikuntalajit sopivat astmaatikolle.

Aikuisten suositellaan liikkuvan viikossa reippaasti vähintään 2 tuntia 30 minuuttia tai rasittavasti 1 tunti 15 minuuttia kestävyyskunnon parantamiseksi. Lisäksi kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa ja liikehallintaa kohentavaa liikkumista.

Liikkeelle on hyvä lähteä rauhallisesti, huolellisesti lämmitellen ja välttäen nopeaa yhtäkkistä hengästymistä. Liikkeellelähtö nenän kautta sisään hengittäen on hyvä keino välttää liikunnan aloittamista liian rasittavasti. Liikkuessa voi huomioida, että hengitys saisi tapahtua mahdollisimman vapaasti, jolloin ei tule esimerkiksi turhaa hengityksen pidättämistä tai sisään haukkomista. Liikunnan aikanakin on lupa tarvittaessa hidastaa ja levätä. Liikkua saa oman kuntotasonsa mukaisesti ja liikkumisesta saa nauttia! Katso lisää linkistä Aikuisen liikkumisen suositus.

Rasitusastma ei ole astman alatyyppi. Jos astma on huonossa hoitotasapainossa ja rasitus on liian voimakasta, voi kuka tahansa astmaa sairastava saada rasitusastmakohtauksen.

Hengästymiseen liittyvä tehostunut ilmavirtaus keuhkoputkissa aiheuttaa veden haihtumista limakalvoilta. Limakalvojen kuivuminen ärsyttää hengitysteiden seinämissä olevia tulehdussoluja vapauttamaan välittäjäaineita, jolloin hengitys vaikeutuu.

Rasitusastmaoireita voidaan yleensä estää huolehtimalla säännöllisestä tulehdusta hoitavasta lääkityksestä. Jos astmaa sairastava oireilee rasituksessa, on se yleensä merkki riittämättömästä lääkityksestä. Ennalta otetulla keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä voidaan estää kovankin rasituksen aiheuttama reaktio.

Kaikki hengitysoireilu rasituksessa ei kuitenkaan johdu astmasta, ei edes hengityksen vinkuminen. Joskus tarvitaan tarkentavia tutkimuksia, jotta oireiden syy saadaan selville.

Akuutin sairauden aikana, kuten astman pahenemisvaiheessa tai flunssassa, ei pidä liikkua rasittavasti. Kevyt liikkuminen on sallittua. Sairauden jälkeen liikunnan lisääminen tulee aloittaa kevyesti.

Astmaa sairastavan tulee käyttää astmalääkkeitä lääkärin määräyksen mukaisesti. Jos käytössä on keuhkoputkia avaava lääke ennen liikuntaa, niin lääke tulee ottaa 15 - 30 minuuttia ennen liikuntasuoritusta.

Voimakkaimman siitepölykauden ja kovien pakkasten aikaan on usein parempi liikkua sisätiloissa. Pakkaselta suojaavat hengitysmaskit vähentävät hengästymisen limakalvoja kuivattavaa vaikutusta, ja astmakohtauksen riski pienenee.

Virusinfektioiden jälkeen on syytä pitää riittävä liikuntatauko: muistisääntönä voi pitää sitä, että toipumiseen menee ainakin kaksi kertaa se aika, mikä meni sairastamiseen.

Varsinkin kestävyysurheilijoilla esiintyy paljon astmaa. Intensiivinen harjoittelu näyttäisi lisäävän astmaan sairastumisen riskiä. Astma ei ole kuitenkaan este menestyksekkäälle urheilu-uralle, kunhan oikeasta lääkityksestä huolehditaan.

Inhaloitavat astmalääkkeet eivät anna mitään etua terveille urheilijoille, ja näiden dopingrajoituksista on suurimmaksi osaksi luovuttu.

Kansallisen tason kilpaurheilijan tulee tutustua voimassaoleviin määräyksiin antidopingkunnan kotisivuilta ja lisäksi omasta kansainvälisestä lajiliitosta, mikäli kilpailee kansainvälisellä tasolla. Katso lisää linkistä Astmalääkitys.

• Astmalääkitys (suek.fi)

Niin tärkeää ja välttämätöntä kuin liikkuminen onkin, tarvitsemme myös lepoa, palautumista, rentoutumista. Omien tuntemusten ja jaksamisen kuulostelu on tärkeää!