Ruoka-aineet voivat aiheuttaa lieviä sekä vakavia oireita. Suurin osa ruoka-aineiden aiheuttamista oireista ei kuitenkaan ole allergiaa. Oireita aiheuttavat ruoka-aineet voidaan jakaa tavallisiin ja harvinaisiin allergian aiheuttajiin.
Ruoka-allergian tavalliset aiheuttajat
Ruoka-allergian tavallisimmat aiheuttajat ovat muna, maito, vehnä, kala, soija, äyriäiset ja pähkinät. Edellä mainitut eivät liity siitepölyjen ristireaktioon.
Maitoallergia on tavallisin varhaislapsuuden allergia, joka useimmilla paranee kouluikään mennessä. Aikuisikään jatkuessaan maitoallergia on useimmiten vaikea, eikä enää väisty. Lievemmissä tapauksissa saattaa olla mahdollista käyttää maitoa kuumentamisen jälkeen tai muutoin käsiteltynä esimerkiksi hapanmaitotuotteissa. Maidon koostumuksessa on useita valkuaisaineita, joista tärkeimpiä allergian aiheuttajia ovat etenkin kaseiinit sekä albumiinit ja laktoglobuliinit.
Maitoallergiaa tutkitaan ihopisto- tai verikokein. Tarvittaessa voidaan tehdä altistuskoe.
Siedätys maitoallergiaan on kokeellista.Siedätyshoitoa voidaan harkita silloin, kun henkilö saa vaikeita allergisia oireita pienestäkin määrästä maitotuotteita.
Pääosa kananmunan allergeeneista on sen valkuaisosassa. Valtaosa kananmuna-allergisista on lapsia ja allergia häviää yleensä kouluikään mennessä. Aikuisikään jatkuessaan allergia voi olla vaikea. Kananmunan kypsyysaste voi vaikuttaa oireherkkyyteen. Kananmuna-allergiaa tutkitaan ihopisto- ja verikokein ja tarvittaessa altistuskokein. Siedätyshoito vaikeaan kananmuna-allergiaan on kokeellista.
Allergia vehnälle tai muille viljoille on aikuisilla selvästi harvinaisempaa kuin lapsilla. Oireita voi aiheuttaa yksi tai useampi vilja. Jotkut ovat herkistyneitä kotimaisten viljojen sisältämälle gliadiinille ja silloin he saavat oireita vehnästä, rukiista ja ohrasta.
Gluteeni on vehnän, rukiin ja ohran sisältämien varastoproteiinien gliadiinin ja gluteiinin muodostama aine. Keliakiaa sairastavilla gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolle tulehdusta ja vaurioittaa ohutsuolen nukkaa. Kyse ei ole allergiasta.
Yksi vehnäallergian muoto on vehnärasitusanafylaksia. Henkilöt ovat useimmiten herkistyneitä vehnän gliadiinille. He saavat anafylaktisen reaktion syötyään gliadiinia sisältäviä viljatuotteita ennen tai jälkeen rasituksen.
Vilja-allergiaa tutkitaan ihopistokokeilla, verikokeilla ja tarvittaessa altistuskokeilla.
Pähkinäallergia on useimmiten ristireaktio koivun siitepölylle. Osa pähkinäallergisista saa oireita pähkinästä ilman ristiallergiaa. Näillä potilailla on yleensä suurempi riski saada vakavia reaktioita. Ihopistokokeiden positiivisesta tuloksesta koivuallergisilla ei voida päätellä, onko kyseessä koivun ristireaktio vai pähkinäallergia. Yleisimpien pähkinöiden osalta on verikokein mahdollista arvioida, ovatko kyseessä pähkinä-siitepöly ristireaktiot vai onko kyseessä niin sanottu todellinen vaikea pähkinäallergia. Vaikeaan maapähkinäallergiaan on kokeellista siedätystä.
Kala-allergia voi olla kalalajista riippuvaa, mutta myös ristireaktio kalalajien välillä on tavallista. Kala-allergiaa esiintyy enemmän aikuisilla kuin lapsilla ja se on yleensä pysyvää. Osa kala-allergisista saa oireita jopa kalan kärystä ja hajusta. Myös kalan mädistä voi saada allergisen reaktion.
Erilaiset ravut kuuluvat äyriäisiin ja osterit, simpukat ja mustekalat puolestaan nilviäisiin. Äyriäisillä ja nilviäisillä on ryhmien sisällä keskinäinen ristireaktio, koska allergiaa aiheuttaa niiden saman tyyppinen proteiini. Myös äyriäisten- ja nilviäisten välillä on merkittävää ristireaktiota. Ristireaktioiden vuoksi allergian havaitsemisen jälkeen yleensä suositellaan molempien ryhmien välttämistä. Allergia on aikuisille tyypillistä, eikä yleensä väisty ajan kuluessa
Päivitetty 16.9.2021