Aivot tarvitsevat huolenpitoa ja säännöllistä käyttöä. Aktivointiin tähtäävä aivotreeni voi olla omatoimista ajanvietettä tai ohjattua kuntoutustyöskentelyä, joka tapahtuu aina ammattilaisen kanssa.
Pidä huolta aivoistasi! Riittävä uni, säännöllinen liikunta, monipuolinen ja terveellinen ravinto, päihteettömyys sekä kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa ovat aivoterveyden kulmakiviä. Se mikä tekee hyvää sydämelle, tekee hyvää myös aivoille.
Aivot pitävät myös aktiivisesta käytöstä. Läpi elämän jatkuva aivojen monipuolinen käyttö kerryttää aivojen kognitiivista reserviä, mikä auttaa etenkin myöhemmällä iällä kestämään mahdollisia aivosairauksien aiheuttamia aivomuutoksia.
Kognitiivisella harjoittelulla tai aivotreenillä tarkoitetaan aivojen tiedonkäsittelyä toistuvasti aktivoivaa ja haastavaa toimintaa, jolla odotetaan olevan henkilön toimintakykyä parantavaa vaikutusta. Harjoittelun toivotaan muun muassa estävän muistisairauden puhkeamista. Myöhemmällä iällä aloitetulla tiedonkäsittelyn harjoittelulla ei kuitenkaan tiedetä olevan muistisairauksia ehkäisevää vaikutusta tai merkittävää vaikutusta jo todetun muistisairauden kulkuun.
Kognitiivisella reservillä tarkoitetaan aivojen kestävyyttä ja kykyä ylläpitää normaaleja tiedonkäsittelyn toimintoja iän ja sairauksien vaikutuksista huolimatta. Kognitiivista reserviä kerryttää muun muassa koulutus, kognitiivisesti haastava työ ja läpi elämän jatkuva aivojen monipuolinen käyttö.
Keskittymistä vaativa tekeminen, uuden opettelu, ongelmanratkaisu ja musiikin kuuntelu aktivoivat sopivasti aivojamme, kunhan tekemiseen ei liity liikaa paineita: kiirettä, suorituspaineita, liiallista kuormitusta tai stressiä. Myöskään pelit, sudokut, sanaristikot tai vastaavat eivät ole aivoillemme haitallista, joten niillä voi hyvin haastaa itseään terveydentilasta ja iästä riippumatta.
Kognitiivista harjoittelua käytetään toimintamuotona neuropsykologisessa kuntoutuksessa, jossa harjoittelu tapahtuu koulutetun neuropsykologin ohjauksessa. Näin harjoittelu kohdentuu tarkasti oikeaan osaan tiedonkäsittelyn toimintoja. Ohjattu kuntoutus voi sisältää myös itsenäisesti kotona tehtäviä harjoituksia. Kognitiivisen harjoittelun hyöty näkyy yleensä samankaltaisissa tehtävissä ja toiminnoissa, kuin mitä on harjoiteltu. Harjoittelun avulla saavutettu edistyminen yhdistyy arjen toimintoihin kuntoutuksen asiantuntijan ohjauksessa.
Omatoimisesta tiedonkäsittelyn harjoittelusta käytetään myös nimitystä aivotreeni. Treenaukseen soveltuvat tehtävät ja ohjelmistot ovat nykyaikana liki kaikkien ulottuvilla tietokonepelien, tietoverkoissa tarjottavien harjoitusohjelmistojen ja puhelinsovellusten ansiosta. Omatoiminen aivotreeni voi olla mukavaa ajanvietettä ja tarjota toistuvia onnistumisen kokemuksia.
Tilapäinen unettomuus on tavallista, eikä välttämättä vaadi hoitoa. Jos selviää arjen vaatimuksista ja kokee elämänlaatunsa hyväksi, ei asia vaadi tarkempia tutkimuksia. Jos unettomuus kuitenkin pitkittyy, kannattaa hakea apua. Keskeistä on unettomuuden syiden ja laukaisevien tekijöiden selvittäminen, yksilöllisen tilanteen mukaiset toimenpiteet ja niiden vaikutusten seuranta.
Mielekäs vapaa-aika ja toimivat ihmissuhteet tukevat stressinhallintaa ja mielialaa. Muiden ihmisten kanssa harrastaminen, kulttuuri- ja urheiluelämykset tai luonnossa liikkuminen piristävät mieltä ja muistia. Liikunta eri muodoissaan on erittäin suositeltavaa. Jatkuva murehtiminen tai päihteisiin turvautuminen eivät sen sijaan ole toimivia stressinhallintakeinoja.
Työikäisillä ikääntymiseen liittyviä muutoksia voidaan useissa tapauksissa paikata työtehtäviä tai työaikaa muokkaamalla, erilaisilla apukeinoilla ja ympäristön olosuhteiden muutoksilla. Työelämän jo jättäneelle aivojen aktiivinen käyttö, terveelliset elämäntavat sekä yleissairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito tukevat aivojen tervettä ikääntymistä. Myös sosiaalinen vuorovaikutus ja aktiivinen itsensä haastaminen esimerkiksi uusien asioiden opettelulla on ikääntyville aivoille hyväksi.
