Migreenikohtauksessa on tärkeää ottaa mahdollisimman pian riittävä annos kohtauslääkettä. Jos migreenejä on usein, joudutaan aloittamaan estolääkitys, joka suunnitellaan yksilöllisesti.
Migreenikohtauksen hoidossa lääkkeen oikea ajoitus on tärkeä
Koska lääkkeiden teho kohtauksen alkuvaiheessa on parempi, kannattaa tulehduskipulääke tai triptaani ottaa ajoissa. Triptaania ei saisi ottaa auraoireen (esim. laajeneva, välkkyvä sahalaita näkökentässä) aikana vaan vasta sen väistyttyä. Migreenikohtausta voi helpottaa hakeutuminen viileään, pimeään ja hiljaiseen paikkaan lepäämään. Nukkuminen parantaa vointia.
Mitä lääkkeitä voin käyttää migreenikohtauksen hoitoon?
Migreenikohtauksia voi hoitaa ilman reseptiä saatavilla tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla, jotka voi tarvittaessa ottaa samaan aikaan. Jos näistä ei ole apua, reseptillä määrättävät migreenin täsmälääkkeet eli triptaanit voivat olla hyvä apu. Triptaaneja on seitsemän erilaista, jokin niistä yleensä sopii ja auttaa. Lääkettä kannattaa testata kolme kertaa, ennen kuin on varma siitä, että juuri siitä kohtauslääkkeestä ei ole apua. Kohtauslääkehoitoon voi yhdistää reseptillä määrättävän pahoinvointilääkkeen (esim. metoklopramidi), joka voi parantaa muiden lääkkeiden tehoa ja lievittää pahoinvointia.
Jos migreenikohtauksia on useasti, esimerkiksi yli 4 kertaa kuukaudessa, voi reseptillä määrättävä migreenin estolääkitys olla hyvä apu kohtausten vähentämiseksi ja lievittämiseksi. Estolääkitys voi olla paikallaan myös, jos migreenikohtaukset ovat voimakkaita tai pitkäkestoisia, vaikkei niitä niin usein olisikaan.
Muista myös lääkkeettömät migreenin hoitokeinot kuten rentoutustekniikat sekä elintapojen tarkistus.
Erityisesti aurallisessa migreenissä tupakointi on lopetettava ja yhdistelmäehkäisypillereiden käyttöä on vältettävä, sillä ne lisäävät aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.
Ota kohtauslääkkeet heti migreenin alkaessa, riittävällä annoksella, jotta vältyt päänsäryn pitkittymiseltä. Särkylääkkeitä voi yleensä ottaa kolme kertaa ja triptaaneja 1-2 kertaa vuorokaudessa. Useasti käytettynä särkylääkkeisiin ja triptaaneihin liittyy kuitenkin lääkepäänsäryn riski. Tällöin särkylääkkeistä ole apua kuin muutamaksi tunniksi, minkä jälkeen päänsärky alkaa aina uudestaan. Lääkepäänsäryn ja myös muiden haittavaikutusten välttämiseksi suositellaan särkylääkkeiden käyttöä alle 10 päivänä kuukaudessa. Särkylääke- ja triptaanipäivät kannattaa laittaa ylös kalenteriin, jotta tietää, missä mennään kohtauslääkekäytön suhteen. Vahvoja kipulääkkeitä kuten kodeiinia tai tramadolia ei pääsääntöisesti pidä käyttää migreenin hoidossa, koska näihin liittyen syntyy helposti lääkepäänsärky. Kroonisen päänsäryn hoidossa vahvoja opiaatteja ei pidä käyttää milloinkaan. Katso tarkempia tietoja lääkepäänsärystä.
Jos omahoito ei auta ja päänsärky haittaa elämää, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Migreeni diagnosoidaan tavallisesti perusterveydenhuollossa oireiden ja lääkärin tutkimuksen perusteella eikä yleensä muita tutkimuksia tarvita.
Jos migreenikohtaus pitkittyy useiden vuorokausien mittaiseksi, voidaan terveyskeskuspäivystyksessä antaa tulehduskipu- ja pahoinvointilääkitystä pistoksina tai suonensisäisesti. Silloin ne auttavat nopeammin ja ovat tehokkaampia.
Jos migreenikohtauksia esiintyy viikottain, kannattaa keskustella lääkärin kanssa migreenin estolääkityksen aloituksesta.
