Kiristävä tai puristava molemminpuolinen päänsärky voi olla jännityspäänsärkyä. Kevyt liikunta ei pahenna oiretta. Päänsäryn voimakkuus on yleensä lievästä kohtalaisen kovaan.
Millaista jännityspäänsärky on?
Usein molemminpuolista
Tyypillisesti puristavaa paineentunnetta tai vannemaista päänsärkyä
Lievää tai kohtalaista voimakkuudeltaan
Ei pahene kevyessä rasituksessa, kuten portaiden kävelyssä
Liitännäisoireena keinuttava huimaus on tavallista, mutta särkyyn ei liity oksentelua
Päänahassa voi olla koskettelulle arkoja kohtia
Särkyä voi esiintyä kohtauksittain minuuteista viikkoon kestävänä tai särky voi olla kroonista, jatkuvan tyyppistä.
Mukana voi olla joko valo- tai meluarkuutta
Lähes kaikilla kroonista migreeniä sairastavilla on myös jännityspäänsärkyä taustasärkynä
Jännityspäänsäryn tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta sille altistavat staattiset työasennot ja vähäinen liikunta. Satunnainen jännityspäänsärky voi johtua esimerkiksi jatkuvasta lihasjännityksestä huonoihin työasentoihin liittyen. Kroonisessa jännityspäänsäryssä särkyä ylläpitää myös keskushermoston kipuratojen ylivirittyminen. Jännityspäänsärystä voi kärsiä, vaikka ei kokisi tai voitaisi osoittaa lihasjännitystä niska-hartiaseudussa.
Tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni) ovat yleensä tehokkaita kohtaushoitoon, ei kuitenkaan liian usein otettuina (maksimikäyttö 10-15 päivää kuukaudessa). Mikäli jännityspäänsärky on tiuhaan, voidaan aloittaa estolääkkeeksi amitriptyliini pienellä annoksella (esim. 10-20mg iltaisin) 3-6kk ajaksi, tarvittaessa pidempäänkin. Kehonhuolto ja lääkkeettömät keinot ovat myös tärkeitä. Niska-hartialihaksia vahvistavat liikkeet, ryhdin tarkistaminen sekä taukojumppa työpäivän aikana, työergonomian ja työasentojen tarkistaminen ovat tärkeitä. Hierontaa, fysioterapiaa ja akupunktiota kannattaa kokeilla. Fysioterapeutilta saa hyviä vinkkejä omaan harjoitteluun. Omaliikunta on lopulta kaikista tärkeintä. On olennaista löytää itselle sopivat lajit, joita mielellään harrastaa säännöllisesti.
Jos omahoito ei auta ja päänsärky haittaa elämää tai päänsärkyyn liittyy kivun lisäksi muita oireita, kannattaa hakeutua perusterveydenhuollon lääkärille tilannearvioon. Tuolloin vastaanottoa edeltävä päänsärkypäiväkirjan pito ja käytettyjen särkylääkkeiden ja muiden hoitokeinojen kirjaaminen auttavat selvittämään tilannetta. Estolääkityksen aloitus useimmiten lievittää oireita. Toisilla estolääkitykset hyvät vaikutukset näkyvät jo nopeasti, toisilla vasta useamman kuukauden käytön jälkeen, joten hoidossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä.
