Siirry sivun sisältöön

Miksi päätä särkee?

Lähes jokainen kokee joskus päänsärkyä. Varsinaiset päänsärkysairaudet, kuten migreeni ja jännityspäänsärky, ovat tavallisimpia. Päänsärky on vain harvoin jonkin muun sairauden tai vaivan tuottama oire.

Video
Tavallisia päänsärkydiagnooseja

Videolla neurologi Hanna Harno kertoo tavallisista päänsärkysairauksista.

Kesto: 5:38

Päänsärky tuntuu aivojen kipua aistivissa keskuksissa, mutta viesti sinne tulee muualta aivoista ja hermopäätteistä.

Eri sairaudet aiheuttavat eri tyyppisiä päänsärkyjä

Päänsäryn luonne vaihtelee riippuen päänsärkytyypistä ja myös yksilöllisesti. Se voi olla tasaista, jomottavaa, sykkivää, tuikkivaa tai repivää. Kipua voi tuntua koko päässä tai jossakin tietyssä kohtaa päätä. Särky voi olla jatkuvaa tai vaihtelevaa, ja se voi liittyä tiettyyn vuorokauden aikaan. Usein päänsärkyyn liittyy myös muita oireita kuten pahoinvointia, oksentelua, aistien herkistymistä, huimausta tai puutumisoireita, joskus myös halvausoireita tai levotonta oloa.

Päänsäryn diagnosointi perustuu useimmiten tyypillisiin oireisiin ja lääkärin tutkimukseen

Kuvaus päänsäryn luonteesta ja liitännäisoireista riittää yleensä, jotta lääkäri pääsee selville päänsärkytyypistä. Tarvittaessa päänsäryn syytä voidaan selvittää kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksilla. Oikean päänsärkydiagnoosin löytyminen on tärkeää, koska hoito eri päänsärkytyypeissä on erilaista. On hyvä muistaa, että henkilö voi kärsiä useammasta erityyppisestä päänsärystä. Jos päänsärkyjä on usein, voi päänsärkypäiväkirjan pitäminen auttaa selvittämään minkälaisesta päänsärystä on kyse. Joissakin tilanteissa hoitoon täytyy hakeutua nopeasti.

Useammalla kuin joka toisella on kokemusta jännityspäänsärystä, jossa särky tuntuu tasaisena jomotuksena tai kiristyksenä, usein myös paineen tunteena päässä. Migreenisärky on tyypillisesti kohtalaisen kova tai voimakas, toistuva päänsärky, johon liittyy aistiherkkyyttä tai pahoinvointia, toisilla oksentelua. Voimakas toispuolinen silmän seudun särky ja siihen liittyvä silmän vetistys, punoitus tai luomen turvotus voivat viitata sarjoittaiseen päänsärkyyn, jolloin särkykohtaukset ovat selvästi lyhyempiä kuin migreenikohtaukset ja voivat toistua useita kertoja vuorokauden mittaan. Diagnoosien selvittämiseen tarvitaan potilaan oirekuvausta. Samalla henkilöllä voi olla useia erityyppisiä päänsärkyjä, minkä vuoksi päänsäryn ja siihen liittyvien oireiden seuranta ja niiden tarkka haastattelu ovat tärkeitä.

Päänsärkyyn taipuvaisella henkilöllä runsas ja pitkäaikainen särkylääkkeiden ja/tai migreenikohtauksiin suunniteltujen triptaanien (esim. sumatriptaani, zolmitriptaani jne.) käyttö voi aiheuttaa päänsäryn pahenemista eli lääkepäänsärkyä. Turvarajana voidaan pitää särkylääkkeiden ja triptaanien yhteiskäyttöä maksimissaan yhdeksän päivää kuukaudessa. Käyttöpäivät kannattaa laittaa kalenteriin ylös tilanteen seuraamiseksi.

Monet virus- ja bakteeritulehdukset poskiontelon tulehduksesta tavalliseen nuhakuumeeseen voivat aiheuttaa päänsärkyä. Harvoin taustalla on vakavampi tulehdus kuten aivokalvontulehdus.

Kohonnut verenpaine, muut sydänsairaudet ja uniapnea voivat oireilla päänsärkynä. Elimistön tasapainon häiriintyminen esimerkiksi paastoamisen seurauksena voi aiheuttaa päänsärkyä. Myös kilpirauhasen sairaudet ja muut aineenvaihdunnan ongelmat voivat muiden oireiden ohella aiheuttaa päänsärkyä.

Äkillistä voimakasta päänsärkyä voi liittyä myös aivoverenvuotoon. Vähitellen pahenevaa päänsärkyä voi esiintyä myös aivokasvaimen oireena. Nämä ovat onneksi hyvin harvinaisia syitä päänsärylle ja yleensä aina esiintyy myös muita oireita päänsäryn lisäksi.

Päähän kohdistuvista vammoista voi seurata lyhytkestoista ja toisinaan pitkäkestoista posttraumaattista päänsärkyä.

Päänsärkyä voi seurata päihteiden tai kofeiinin käytöstä tai näiden käytön lopetuksesta.

Hypothalamus ja aivorungon kolmoishermotumake aktivoituvat. Viesti kulkee kolmoishermotumakkeesta sen säikeitä pitkin mm. aivojen verisuonten seinämiin, kolmoishermoganglioon ja aivokalvojen pinnalle, missä hermopäätteistä erittyy erilaisia tulehduksellisia proteiineja. Tämä aiheuttaa kipuaistimuksen aivokuoren kipukeskuksissa ja myöhemmin myös aivokalvojen verisuonten supistumista ja laajenemista. Tämä mekanismi on taustalla migreenisäryn syntymisessä: puhutaan trigeminovaskulaarisesta refleksistä. Kipua aistivia hermopäätteistä sijaitsee myös päänahan ja niskan lihaksissa.

Päivitetty 3.2.2022