Siirry sivun sisältöön

Päänsäryn kohtauslääkkeet

Päänsärkykohtauksia voi hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla, migreeniä tai sarjoittaista päänsärkyä myös reseptillä määrättävillä triptaaneilla.

Jos päänsärkyjä on harvakseltaan, korkeintaan viikoittain, voi kohtauslääkkeitä käyttää huoletta.

Kaikki lääkkeet kuitenkin altistavat liikaa käytettynä haittavaikutuksille. Tulehduskipulääkkeet voivat tehdä vatsaärsytystä, altistaa verenvuodoille ja vaurioittaa munuaisia. Parasetamoli voi puolestaan kuormittaa maksaa.

Yli kolmen kuukauden säännöllinen tulehduskipulääkkeiden ja triptaanien käyttö aiheuttaa riskin lääkepäänsärylle. Riskin välttämiseksi tulehduskipulääkkeiden ja parasetamolin käyttö tulisi rajata alle 15 päivään kuukaudessa. Triptaanien (migreenin täsmälääkkeiden) ja kodeiini/kofeiini-yhdistelmälääkkeiden ja tramadolin käyttö tulee rajata alle 10 päivään kuukaudessa. Kun käytössä on useampia valmisteita päänsäryn hoitoon, tulee yhteiskäyttö rajata edelleen alle 10 päivään kuukaudessa.

Jännityspäänsäryn hoidossa käytetään tulehduskipulääkkeitä (esimerkiksi ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprometiini) tai parasetamolia. Mikäli tulehduskipulääkkeitä tulee otettua yli kolmen kuukauden ajan 15 päivänä kuukaudessa tai useammin, on riskinä lääkepäänsäryn kehittyminen. Tuolloin kannattaa kohtauslääkkeen sijaan aloittaa estolääkitys (esim. amitriptyliini).

Lääkkeettömiin hoitokeinoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Säännöllinen kuntosaliliikunta tai muu kehonhuolto on tärkeää ennaltaehkäisyä ja osa hoitoa. Kiinnitä huomiota ergonomiaan ja ryhtiin tietokoneella ja älylaitteilla ollessa, mutta myös kävellessä ja istuessa. Kysy tarvittaessa fysioterapeutin arviota ja ohjeistusta.

Migreenikohtausten hoidossa käytetään tulehduskipulääkkeitä (esimerkiksi ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprometiini) tai parasetamolia. Tarvittavat annokset ovat useimmiten suurempia kuin jännityspäänsäryssä (esim. ibuprofeeni 800-1200 mg). Oikeasta annoksesta kannattaa keskustella yhdessä lääkärin kanssa.

Jos tulehduskipulääkkeistä tai parasetamolista ei ole apua, suositellaan reseptillä määrättäviä migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja (sumatriptaani, eletriptaani, zolmitriptaani, frovatriptaani, almotriptaani, rizatriptaani tai naratriptaani) joko yksinään tai yhdistettynä tulehduskipulääkkeeseen tai parasetamoliin. Yhdistäminen pahoinvointilääkkeeseen (esim. metoklopramidi) voi auttaa lääkkeen imeytymisessä. Triptaaneita annostellaan joko tablettina (kaikki triptaanivalmisteet), nenäsumutteena (zolmitriptaani tai sumatriptaani) tai pistoksena (sumatriptaani). Kohtauslääkkeiden teho on yksilöllinen.

Tavoitteena on, että migreenikohtaus lääkitään mahdollisimman nopeasti, koska lääkkeiden teho kohtauksen alkuvaiheessa on parempi. Mikäli migreenikohtausta edeltää auraoire (esim. laajeneva sahalaitainen näköhäiriö), tulee odottaa sen ohimenoa ja ensimmäisiä merkkejä migreenisärystä ennen triptaanin ottoa. Tulehduskipulääkkeen voi ottaa auraoireen aikanakin.

Vahvempien särkylääkkeiden, kuten tramadolin tai kodeiiniyhdistelmälääkkeiden, käyttöä ei suositella päänsärkyjen hoitoon, koska ne aiheuttavat helposti lääkepäänsärkyä ja riippuvuutta. Mikäli niitä jostain syystä kuitenkin on käytössä, tulee käyttö rajata maksimissaan yhdeksään päivään kuukaudessa. Vahvat opiaatit ovat vasta-aiheisia kroonisen päänsäryn hoidossa.

Sarjoittaisen päänsäryn (eli Hortonin neuralgia) kohtausten hoidossa käytetään triptaaneja, kuten migreenissäkin. Sarjoittaisessa päänsäryssä kohtaukset ovat lyhyempiä kuin migreenissä, joten pääsääntöisesti triptaaneita käytetään nenäsumutteina (zolmitriptan tai sumatriptan) tai ihon alle annettavana pistoksena (sumatriptan). Myös sarjoittaisessa päänsäryssä voi kehittyä lääkepäänsärkyä liiallisen triptaanikäytön myötä. Turvarajana voidaan pitää alle 10 päivän triptaanikäyttöä kuukaudessa. Runsas triptaanikäyttö voi heikentää hapen tehoa kohtaushoidossa.

100% happihengitys on tutkimusten mukaan yhtä tehokasta kuin tripaanien käyttö sarjoittaisen päänsäryn kohtaushoidossa. Sitä tulee hengittää istuen ja 15 minuuttia kerrallaan. Lääkkeellinen happi valmistetaan ja toimitetaan joko AGAn tai Woikosken tehtaalta, jonne lääkäri soittaa puhelinreseptin. Hapen hengittelyyn suositellaan hankittavaksi erityisiä Horton-maskeja (AGAlta), joita ovat varaava happimaski tai Demand-maski. Varaavan happimaskin kanssa hapen virtausnopeus säädetään 15 l/min. Demand-maskilla ei virtausnopeutta käytetä, vaan hengitetään 100% happea oman voimakkaan sisäänhengityksen myötä. Happipullo maskeineen kannattaa hankkia kotiin ja kokeilla hoitaa sarjoittaisen päänsärkykohtauksia useamman kerran ennen tehon arviota. Hyvä vaste on 30-50% kivun lievitys. Myös sairaalan tai terveyskeskuksen päivystyksessä voi saada 100% happihoitoa sarjoittaisen päänsäryn kohtaushoitoon. Päivystyksen happimaskit eivät yleensä ole yhtä tiiviitä kuin erityiset Horton-maskit.

Päivitetty 7.1.2022