Työikäiselle muistisairaus tuo erilaisia haasteita kuin vanhemmalle henkilölle. Työikäisten muistisairauksista Alzheimerin taudin osuus on noin 40 prosenttia. Toiseksi yleisimpiä työikäisten muistisairauksia ovat otsa-ohimolohkorappeumiin kuuluvat muistisairaudet (30 prosenttia), joiden oireet saattavat alkaa esimerkiksi käyttäytymisen tai luonteen piirteiden muutoksilla. Kolmanneksi yleisin on Lewyn kappale-tauti (5 -10 prosenttia).
Alkoholin ja muiden päihteiden pitkäaikainen ja runsas käyttö, aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja harvinaiset sairaudet selittävät myös osan työikäisten muistisairauksista. Muistisairaudet kuuluvat neurologisten sairauksien ryhmään, sillä ne vaikuttavat eri tavoin kognitiiviseen eli aivojen tiedonkäsittelyn toimintaan. Erilaisista muistisairauksista saat lisää tietoa Muistisairaudet osiosta.
Muistisairauden oireet työikäisillä
Muistisairauksien tunnistaminen työikäisillä vaatii aluksi muistin ja muiden tiedonkäsittelyn ongelmiin liittyvien oireiden erottamisen esimerkiksi työuupumuksesta, masennuksesta tai stressistä. Muistin ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi työelämän lisääntyvän kiireen ja jatkuvien työprosessien muutosten hallitsemisen vaikeutena ja vaikuttavat siten keskittymiseen ja työkyvyn laskuun.
Seulontatutkimukset on syytä aloittaa, jos henkilö itse, työtoverit, esimies tai läheiset havaitsevat ongelmia työssä suoriutumisessa tai huomaavat henkilön luonteen tai käyttäytymisen muuttuneen selkeästi aiemmasta. Työterveyshuollossa selvitellään ensin työn kuormittavuustekijöitä, unta ja mielialaa koettujen muisti- ja keskittymisvaikeuksien taustalta sekä mahdollisia muita sairauksia käyttäen muun muassa Työssä muistamisen -kysymyssarjaa.
Työikäisen muistisairauden diagnosointi
Muistihuolien selvittely aloitetaan tavallisesti terveysasemalla, yksityisellä lääkäriasemalla tai työterveyshuollossa. Mikäli alustavissa muistitutkimuksissa todetaan kognitiivista eli aivojen tiedonkäsittelyn heikentymistä, tarvitaan tarkentavia lisätutkimuksia erikoissairaanhoidossa. Erityisesti työikäisillä muistin tutkimukseen tarkoitetut seulontatestit eivät luotettavasti tunnista alkuvaiheen muistisairauksia, ja siksi neurologiset ja neuropsykologiset lisätutkimukset ovat lähes aina tarpeen.
Muistisairauksien lisätutkimuksia ovat aivojen kuvantaminen, laaja neuropsykologinen tutkimus sekä tarvittaessa aivo-selkäydinestenäyte ja aivojen aineenvaihdunnalliset kuvantamiset.