Muistivaikeuksien selvittelyissä kerätään laajasti tietoa henkilön oireista ja muista sairauden kannalta tärkeistä asioista. Näitä tietoja kysytään sekä potilaalta itseltään että läheiseltä. Tietoja kerätään haastatellen ja sähköisillä tai paperisilla kyselyillä. Haastattelijana toimii yleensä ensin hoitaja ja sitten lääkäri. Haastattelu voi tapahtua vastaanotolla, puhelimessa tai etäyhteyden välityksellä. Potilaan ja läheisten on hyvä voida kertoa asioista äidinkielellään ja tulkin tarve on hyvä mainita jo ensikäyntiä varatessa.
Muistivaikeuksien selvittämisen kannalta tärkeitä tietoja ovat:
- ensimmäiset huomatut oireet
- muut kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät oireet
- käytöksen ja mielialan muutokset
- oireiden kehitysnopeus ja eteneminen
- arkiselviytyminen
- työssä selviytyminen
- muistisairauksien riskitekijät
- lähisuvun sairaudet
- muut oireet ja sairaudet
- käytetyt lääkkeet
- päihteiden käyttö.
Myös tiedot painon muutoksista (erityisesti tahattomasta laihtumisesta), unirytmistä ja unen laadusta ovat tärkeitä. Unen rakenne muuttuu ikääntymisen myötä useimmilla ihmisillä, mutta unihäiriöt voivat olla myös muistisairauden ensioire ja vaikuttavat myös itsenäisesti muistiin ja mielialaan. Muuttunut vuorokausirytmi, univaikeudet ja rikkonainen tai levoton uni on siis hyvä tuoda esille selvittelyissä.