Muistivaikeudet ovat yleisiä ja niiden syyt moninaisia
Koetut tiedonkäsittelyn ja muistin oireet ovat yleisiä kaiken ikäisillä. Taustalla on usein muu syy kuin varsinainen muistisairaus.
Kuva: Erkinjuntti T, Remes A, Rinne J, Soininen H (toim.) Muistisairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2015
Aivojen kognitiiviset toiminnot, eli muisti ja muu tiedonkäsittely, ovat moniosainen ja mutkikas prosessi. Tämä prosessi voi mennä pieleen monella tavalla ja monesta syystä. Etenevien muistisairauksien lisäksi taustalla voi olla esimerkiksi kuormitustekijöitä ja psyykkisiä syitä tai ohimeneviä, parannettavia tai pysyviä sairauksien jälkitiloja.
Kognitiiviset oireet ovat varsin yleisiä: yli 65-vuotiaista kolmanneksella on koettuja muistivaikeuksia, ja työikäisistä jopa viidenneksellä muisti ja keskittymiskyky ovat häiriintyneitä ajoittain tai jatkuvammin. Alla kerrotaan sairauksista ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat muistiin ja muihin kognitiivisiin toimintoihin.
Toimiva kognitio edellyttää riittävää vireystilaa ja tarkkaavuutta eli tiedonkäsittelyn suuntautumista opittavaan asiaan. Esimerkiksi unihäiriöt ja psyykkinen kuormittuneisuus laskevat vireystilaa, mikä johtaa keskittymisen tehottomuuteen, reaktioiden hidastumiseen ja virhealttiuteen ja näiden myötä kognitiivisiin oireisiin. Unettomuudesta kärsivillä esiintyy usein muisti- ja keskittymisvaikeuksia ja päätöksenteon ongelmia. Toisaalta esimerkiksi kivut ja säryt häiritsevät keskittymistä ja tätä kautta muistamista sekä rikkovat unirytmiä, joka itsessään aiheuttaa kognitiivisia haittoja.
Asioiden muistamiseen ja omaksumiseen vaikuttavat myös aiempi osaaminen, tehtävän vaativuus, motivaatio ja tilanteeseen liittyvät tunteet. Ympäristötekijöillä on iso merkitys muistin toimintaan: esimerkiksi muistamattomuus työssä voi johtua liiasta määrästä omaksuttavaa asiaa suhteessa liian vähään aikaan ja työympäristön hälyisyyteen. Muistioireiden selvittelyssä pyritään kartoittamaan laajasti elämän eri osa-alueita ja yritetään arvioida, miten paljon eri tekijät vaikuttavat henkilön oireistoon.
Muistivaikeuksia aiheuttavat joskus myös parannettavissa olevat sairaudet. Tällaisia sairauksia on lukuisia, ja niiden mahdollisuuksien arvioiminen ja tarvittaessa poissulkeminen kuuluu muistihäiriöiden normaaliin selvittelyyn. Muistivaikeuksia voivat aiheuttaa muun muassa jotkin bakteeri- ja virusinfektiot, kasvaimet, aineenvaihduntasairaudet (esimerkiksi kilpirauhasen tai lisäkilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta, matala veren natrium), vitamiinipuutokset (esimerkiksi B-12-vitamiini, foolihappo), uniapnea, matala verenpaine tai vaikea anemia.
Joskus muistisvaikeuksien taustalla on ei-etenevä aivoja vaurioittanut sairaus tai tapaturma. Oireiden laatu ja vaikeusaste riippuvat aivovaurion sijainnista sekä siitä, miten laaja vaurioitunut alue on. Aivojen pysyvä vaurioituminen voi liittyä aivoverenkiertosairauteen, aivotulehdukseen tai aivosairauden hoidon jälkitilaan. Aivovamma voi aiheuttaa lievänäkin lyhytkestoisen muistiaukon. Vaikeammat aivovammat saattavat heikentää kognitiivisia toimintoja voimakkaastikin.
Ohimenevä täydellinen muistinmenetys (transientti globaali amnesia, TGA) on tuntemattomasta syystä johtuva, hyvänlaatuinen, itsestään väistyvä, alle vuorokauden mittainen muistinmenetyskohtaus. Tyypillinen piirre on kyvyttömyys painaa mieleen uusia asioita ja osin myös viime päivien tapahtumia samalla kun muut kognitiiviset toiminnot ja tajunnantaso säilyvät normaaleina. Kohtauksen aikaisia tapahtumia ei muista kunnolla myöhemminkään.
Äkillinen sekavuusoireyhtymä eli delirium on elimellisestä syystä johtuva, nopeasti alkava aivotoiminnan laaja-alainen häiriö, jota esiintyy erityisesti vanhuksilla akuutin sairaalahoidon yhteydessä. Deliriumissa häiriintyvät muistin lisäksi looginen päättely ja huomio- ja käsityskyky. Lisäksi deliriumissa esiintyy usein aistiharhoja ja harha-ajatuksia, uni-valverytmin häiriötä ja levottomuutta tai apatiaa. Muistisairaustutkimuksia ei pidä käynnistää sekavuustilan aikana.
Alkoholi ja muut päihteet vaikuttavat aivotoimintoihin ja voivat heikentää kognitiivista toimintaa tilapäisesti tai pysyvämmin etenkin pitkäaikaisemmassa käytössä. Pitkäaikainen alkoholin käyttö ja siihen liittyvä vaikea B1-vitamiinin eli tiamiinin puutos voivat aiheuttaa vaikean pysyvän muistihäiriön.
Useilla lääkkeillä on keskushermostovaikutuksia, ja ne voivat vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin ainakin tilapäisesti. Tyypillisiä kognitiivisiin toimintoihin vaikuttavialääkkeitä ovat rauhoittavat lääkkeet (bentsodiatsepiinit) ja vahvat kipulääkkeet (opiaatit).
Antikolinergiset lääkkeet heikentävät muistin kannalta tärkeän aivojen välittäjäaineen asetyylikoliinin tehoa ja huonontavat näin muistia tilapäisesti. Näitä lääkkeitä on muun muassa seuraavissa lääkeryhmissä:
virtsarakon toimintahäiriöiden (virtsapakon) hoitoon käytetyt lääkkeet
harvoin käytetyt vanhat Parkinsonin taudin lääkkeet
perinteiset psykoosilääkkeet
vanhemmat niin sanotut trisykliset masennuslääkkeet
vanhat allergialääkkeet
lihaksia rentouttavat lääkkeet.
Antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä käytetään vain harvoin ikääntyvillä tai henkilöillä, joilla on kognitiivisia oireita. Keskustele tarvittaessa lääkärisi kanssa: lääkäri punnitsee lääkityksen hyötyjä ja haittoja kokonaisuutena. Muistivaikeuksien yhteydessä lääkityksen kokonaisarvio on muutoinkin tarpeen.
