Siirry sivun sisältöön

Harhaluulot ja aistiharhat muistisairauksissa

Psykoosioireita eli harhaluuloisuutta ja/tai aistiharhoja esiintyy noin puolella muistisairaista.

Psykoosioireita on tavallisimmin sairauden keskivaiheilla, mutta harhaluuloisuus voi tarjoutua myös muistisairauden ensimmäisenä oireena.

Alzheimerin taudissa 80 prosenttia harhaluuloista on varastamisharhoja: muistisairas kokee, että kotoa on viety esineitä tai asioita. Taustalla voi olla unohtaminen, mihin potilas on laittanut tavaroitaan ja mielessä kehitetty selitys muistiaukon täyttämiseksi. Harhaluulot kohdistuvat useimmiten läheisiin, naapureihin tai kotihoitoon, jolloin ihmisen yhteistyökyky heikkenee.

Alzheimerin tautia sairastava voi myös kokea, että häntä yritetään myrkyttää, hänet on hylätty tai häntä kohtaa taloudellinen katastrofi. Hän voi myös ajatella, että hänen puolisonsa on vaihtunut toiseksi ihmiseksi.

Alzheimerin taudissa voi esiintyä myös kuuloharhoja, joskus myös näköharhoja. Kuuloharhat ovat yksinkertaisia, esimerkiksi epämääräistä melua, puheen sorinaa, koputuksia. Muunlaiset psykoosioireet, kuten kosketus-, haju- tai makuharhat, ovat harvinaisia.

Verisuoniperäiseen muistisairauteen liittyvistä psykoosioireista näköharhat ja vainoharhat ovat tavallisimpia. Huonokuuloisuus ja oikean aivopuoliskon etuotsalohkon vauriot lisäävät harhaluulojen esiintymisen todennäköisyyttä, kuten myös vaikeina koetut äskettäiset elämäntapahtumat. Harhaluulot ovat useimmiten varastamisharhoja.

Muistisairas voi myös kokea naapureiden tai läheisten kiusaavan eri tavoin. Kuuloharhat ilmenevät yleensä epäselvänä puheena naapurista.

Verisuoniperäisissä muistisairauksissa psykoosioireita yleisempiä elämänlaatua heikentäviä käytösoireita ovat kuitenkin apatia, masennus- ja ahdistusoireet.

Lewyn kappale –tautiin liittyy jopa 80 prosentilla potilaista selkeitä ihmis- tai eläinhahmoina esiintyviä näköharhoja. Näköharhat ovat usein niin tarkkoja, että potilas pystyy selkeästi kuvailemaan esimerkiksi ihmishahmon päällä olevia vaatteita.

Ääniharhoja on noin 40 prosentilla, ja ne esiintyvät yleisenä meluna tai harvemmin ihmisäänenä. Satunnaisesti esiintyy myös kosketusharhoja. Lewyn kappale –taudissa näköharhat voivat ilmaantua jo ennen tiedonkäsittelyn vaikeuksia.

Harhaluulot liittyvät yleensä välillisesti aistiharhoihin, mutta ne voivat olla sisällöltään myös varastamiseen tai mustasukkaisuuteen liittyviä. Sairauden vaikeassa vaiheessa on tavallista että puoliso (tai muun läheinen ihminen) vaihtuu potilaan mielessä toiseksi ihmiseksi (niin sanottu misidentifikaatio).

Ihminen voi olla alkuun sairaudentuntoinen psykoosioireisiinsa nähden, mutta sairauden edetessä aistiharhat ja harhaluulot muuttuvat potilaalle todellisemmiksi.

Parkinsonin tautiin liittyy tyypillisesti aistiharhoja, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin Lewyn kappale –taudissa, mutta Parkinson-potilaat ovat yleensä näiden suhteen sairaudentuntoisempia, erityisesti, jos näköharhat ovat lääkityksen provosoimia. Näköharhoihin liittyy harvoin tunnesidonnaista sisältöä. Vainoharhaiset ajatukset ovat suhteellisen harvinaisia. Misidentifikaatio-oireita on tutkimusten mukaan noin viidesosalla potilaista.

Otsa-ohimolohkorappeumissa käytösoireet ovat yleensä ensioireita ja voivat vaikuttaa kotona pärjäämiseen. Näihin tauteihin liittyy myös usein aistiharhoja ja harhaluuloja.

Harhaluulot voivat olla monimuotoista harhaisuutta, kuten vainoharhaisuutta, omaan kehoon liittyviä harhaluuloja ja sisällöltään vaihtelevia kuuloharhoja. Otsa-ohimolohkorappeumien neuropsykiatrisia oireita on kuvailtu tarkemmin kyseisestä sairaudesta kertovassa osiossa.

Päivitetty 23.1.2023