Ruokailu edistää toimintakyvyn ja elämänlaadun säilymistä sekä tarjoaa merkityksellisiä hetkiä arkeen. Jokaiselle tuttuna arkipäivään kuuluvana tapahtumana ruokailu mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja toimijuuden kokemuksen. Riittävä energian ja ravintoaineiden saanti ehkäisee muistisairauteen usein liittyvää aliravitsemusta ja siitä aiheutuvia ongelmia. Hyvä ravitsemus toteutuu riittävän syömisen, suositusten mukaisen laadukkaan ruoan ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen yhdistelmänä. Ravitsemussuositusten mukaiset ruokavalinnat sopivat myös muistisairaille. Turhia rajoituksia ja yksipuolisia dieettejä on hyvä välttää.
Energian tarve on yksilöllinen. Tarve saattaa suurentua esimerkiksi muistisairauteen liittyvän vaeltelun takia tai pienentyä uneliaisuuden vuoksi. Proteiinin, hiilihydraattien ja rasvojen saannissa laadun merkitys korostuu. Täysjyväviljatuotteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista saadaan energian lisäksi elimistölle tärkeitä kuituja sekä suojaravintoaineita, ja näitä tulisikin nauttia runsaasti. Sen sijaan sokeripitoisia tuotteita kannattaa käyttää vain vähän. Rasvan laadun on hyvä olla mahdollisimman pehmeää: tämä saavutetaan valitsemalla kasviöljyjä, kasviöljypohjaisia levitteitä ja kalaa. Muistisairaan proteiinin tarve on tavanomaista suurempi, ja sen turvaamiseksi on tärkeää nauttia vähärasvaisia maitotuotteita, kalaa, lihaa tai kasviproteiinivalmisteita. Suolan saanti on syytä rajata teelusikalliseen päivässä suosien jodioitua suolaa. Myös riittävä nesteen nauttiminen (1-1,5 litraa eli 5-8 lasillista vuorokaudessa) on tärkeää, sillä kuivuminen altistaa kaatumiselle ja heikentää muistitoimintoja.
Ruokailussa huomioidaan muistisairauden vaihe ja toimintakyky
Muistisairauden alkuvaiheessa monipuolinen terveyttä edistävä ruokavalio tukee arjessa selviytymistä ja ehkäisee ravitsemusongelmien kehittymistä. Sairauden edetessä ruokailuun liittyvät haasteet usein lisääntyvät, mikä altistaa ravitsemusongelmille. Tällöin on tärkeää ehkäistä painonlaskua ja lihaskatoa turvaamalla riittävä energian ja proteiinin saanti sekä tukemalla kauppa-asioiden ja ruokailun järjestämisessä. Muistisairauden loppuvaiheessa syömisen taidot, nieleminen ja ruokahalu heikentyvät entisestään ja ruokailussa tarvitaan yhä enemmän tukea sekä yksilöllistä ravitsemushoitoa.
On tärkeää seurata ravitsemustilaa ja tehostaa ruokailua riittävän varhaisessa vaiheessa
Painon seuraaminen vähintään kerran kuukaudessa on helppo keino havaita mahdolliset muutokset. Jos paino laskee tahattomasti, ruokahalu on huono, syöty ruokamäärä on vähäinen ja ruokavalio on yksipuolinen, kannattaa lähteä tekemään muutoksia. Jos ruokailussa on ongelmia tai huolenaiheita, asia kannattaa ottaa puheeksi oman lääkärin, hoitajan tai muistikoordinaattorin kanssa. He voivat tarvittaessa ohjata ravitsemusterapeutille, joka tekee tarkemman arvion ravitsemustilasta ja laatii yksilöllisen ravitsemushoitosuunnitelman.