Siirry sivun sisältöön

Unen vaikutus muistisairausriskiin

Yksi aivoterveyden kannalta erittäin tärkeä tekijä on säännöllinen ja riittävä yöuni. Unen ja muistisairauksien yhteys on monimutkainen, ja aiheeseen liittyvä tutkimustieto lisääntyy jatkuvasti.

Unihäiriöt, kuten nukahtamisen vaikeus ja yöllinen heräily, ovat yleisiä kaiken ikäisillä, mutta lisääntyvät selvästi iän myötä. Muistisairaudet häiritsevät aivojen unen säätelyjärjestelmiä ja uni muuttuu usein rikkonaiseksi. Unen laatu voi heikentyä jo useita vuosia ennen muistisairauden puhkeamista. Tutkimustiedon perusteella on muodostunut käsitys, että pitkittynyt unihäiriö voi myös altistaa muistisairauden kehittymiselle.

Aivot puhdistuvat nukkuessa

Aivojen puhdistusjärjestelmä eli glymfaattinen kierto toimii aktiivisesti erityisesti syvän unen aikana. Syvän unen aikana aivojen hermosolujen välinen soluvälitila laajenee, jolloin kuona-aineiden poistuminen aivoista on nopeampaa ja tehokkaampaa. Tällöin esimerkiksi Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiinkin liitetyn ß-amyloidi-nimisen proteiinin poistuminen tehostuu. Glymfaattinen järjestelmä on ikään kuin aivojen haitallisia aineita poistava pesukone. Univajeessa syvän unen määrä voi vähentyä, mikä heikentää tämän puhdistusjärjestelmän toimintaa ja voi johtaa esimerkiksi ß-amyloidin kertymiseen aivoihin. Toisaalta puutokset unen määrässä ja laadussa saattavat johtaa matala-asteisen tulehduksen kehittymiseen elimistössä, minkä on myös todettu kerryttävän ß-amyloidia aivoihin.

Väsyneenä muisti toimii huonosti

Ylemmät aivotoiminnot, kuten muisti ja toimintojen suunnittelu, vaativat useiden aivoalueiden yhtäaikaista keskinäistä toimintaa, joten ne ovat aivoille monimutkaisia toimintoja suorittaa. Nän ollen univaje heikentää herkästi muisti- ja päättelytoimintaa myös terveissä aivoissa. Jokainen tietää, että sanoja ja nimiä ei meinaa muistaa väsyneenä. Tämä ei ole merkki uhkaavasta muistisairaudesta, vaan korjaantuu, kun nukkuu riittävästi.

Unen ja univaikeuksien kartoitus kuuluu muistihäiriöiden selvittelyyn

Erityisesti jos uni on rikkonaista tai virkistämätöntä, tulisi tämän taustasyy löytää. Joskus muistioireiden taustalta löytyy esimerkiksi uniapnea. Uniapneaa aletaan usein epäillä kuorsauksen tai havaittujen hengityskatkosten vuoksi.

Tilapäinen unettomuus kuuluu elämään. Unilääkkeiden väliaikainen käyttö voi auttaa vaikean vaiheen yli, mutta unilääkkeet eivät ole aivojen kannalta hyvä pitkäaikaisratkaisu. Tietyt unettomuuteen käytetyt lääkkeet, kuten bentsodiatsepiinit (rauhoittavat lääkkeet) ja amitriptyliini, voivat myös heikentää muistia väliaikaisesti.

Hyvää yöunta on syytä vaalia kaiken ikäisenä. Aivojen ja muistin kannalta tärkeintä on huolehtia säännöllisestä riittävästä unen määrästä.

Päivitetty 23.1.2023