Tutkimusnäytön perusteella ravitsemussuositusten mukainen, monipuolinen, pehmeää rasvaa, kalaa ja kuitupitoisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä täysjyväviljoja suosiva ruokavalio näyttäisi olevan edullinen muistisairauksien ehkäisyssä. Tähän tapaan koostuvia ruokavaliota ovat esimerkiksi Välimeren ja Itämeren ruokavaliot ja DASH-ruokavalio. Kyse on siis ennen kaikkea ruokavaliokokonaisuudesta, ei yksittäisten ravintoaineiden saannista. Onkin hyvä pitää mielessä, että omega-3-kapseleiden syöminen ei ole sama asia kuin kalan suosiminen aterialla. Laadukas ruokavalio yhdessä muiden elintapatekijöiden kanssa tukee aivoterveyttä. Lisäksi ruokailutilanteissa tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus voi olla merkityksellinen tekijä aivojen hyvinvoinnin kannalta.
Aliravitsemus ja painonlasku liittyvät usein muistisairauden etenemiseen
Muistisairauden varhaiseen vaiheeseen mahdollisesti liittyvät aliravitsemustila ja painonlasku saattavat olla yhteydessä sairauden nopeampaan etenemiseen, mutta taustalla olevia mekanismeja ei vielä tunneta kunnolla. Muistisairauteen liittyvät muutokset aivoissa vaikuttavat useiden eri mekanismien kautta syömisen ja ruokahalun säätelyyn, mikä puolestaan vaikuttaa päivittäiseen syömiseen ja altistaa ravitsemustilan heikentymiselle. Ravintoaineiden puutos on usein pikemminkin muistisairauden seuraus kuin sen aiheuttaja.
Aivot tarvitsevat energiaa ja monipuolisesti ravintoaineita
Aivojen rakenteen ja aineenvaihdunnan ylläpitämiseen tarvitaan energiaa ja joukko erilaisia ravintoaineita. Aivoterveys rakentuu useiden ravintotekijöiden kokonaisuutena, eikä runsas yksittäisten ravintoaineiden saanti tue aivoterveyttä tai ehkäise muistisairauksia. Ravitsemuksen vaikutus aivoterveyteen voi välittyä verisuonimuutosten, hapettumisreaktioiden ja matala-asteisen tulehduksen kautta. Aivojen kannalta tärkeitä vitamiineja ovat tiamiini (B1), foolihappo ja B12-vitamiini, joiden puutos voi altistaa aivojen tiedonkäsittelyn häiriöille. Näiden vitamiinien puutos tulee aina korjata. Muita aivoterveyteen liitettyjä ravintoaineita ovat omega-3-rasvahapot, E-, C- ja D-vitamiini sekä flavonoidit. Näitä ravintoaineita saadaan kalaa, kasviöljyjä, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältävästä ruokavaliosta, mutta tutkimusnäyttö ei tue niiden käyttämistä ravintolisänä.