Tulevaisuuden ennakointi muistisairauksissa

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö valtuuttaa etukäteen valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että itse tulee myöhemmin sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltakirjassa henkilö (valtuuttaja) nimeää tehtävään suostuneen valtuutetun ja tälle varahenkilöt hoitamaan määrittelemiään asioita. Edunvalvontavaltuutuksessa voi antaa yksityiskohtaisia ohjeita valtuutetulle. Laissa säädetään edunvalvontavaltuutusta koskevista muotovaatimuksista. Tämän vuoksi edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa kannattaa käyttää ammattilaisen, esimerkiksi lakimiehen, apua.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun henkilö tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan ja holhousviranomainen eli Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut edunvalvontavaltuutuksen. Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta löytyy lomake edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen hakemiseksi. Lomakkeeseen tulee liittää alkuperäinen edunvalvontavaltuutus, lääkärintodistus ja lisäksi valtuuttajan ja tämän puolison lausunnot, jos nämä kykenevät ilmaisemaan näkemyksensä edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta. Holhousviranomainen voi tarvittaessa pyytää myös lausuntoa valtuuttajan muilta läheisiltä.

Edunvalvojan määrääminen siis edellyttää, että apua tarvitsevan henkilön asiat eivät tule asianmukaisesti hoidetuiksi muilla tavoin esimerkiksi asioiden hoito ei onnistu omaisten avustuksella.

Holhousviranomaisena toimii Digi- ja väestötietovirasto, joka selvittää henkilön edunvalvonnan tarpeen ja tarvittaessa määrää edunvalvojan tai tekee hakemuksen edunvalvojan määräämisestä tuomioistuimelle.

Laatimalla hoitotahdon voi varmistaa, että mahdollisessa tulevassa hoidossa noudatetaan omia elämänarvoja ja että hoitoratkaisut perustuvat omaan tahtoon. Hoitotahto tehdään siis etukäteen sellaisen tilanteen varalle, jos henkilö ei enää kykene tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä vakavan sairauden, onnettomuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.