Pienten aivoverisuonten tauti heikentää erityisesti syvällä aivoissa ja kuorikerroksen alla olevien pienten verisuonten toimintaa aiheuttaen niihin ahtaumia ja tukkeumia. Tyypillisesti verisuonten toiminta heikkenee hiljalleen ja oireet etenevät tasaisesti. Jos oireisto vaikeutuu yhtäkkiä, taustalla saattaa olla pienen verisuonen tukkeumasta aiheutunut aivoinfarkti (niin sanottu lakunainfarkti) tai ohimennyt aivoverenkierron häiriö. Äkillistä oireiden vaikeutumista voi tapahtua myös tulehdussairauksien yhteydessä tai leikkausten jälkeen, koska pienten aivoverisuonten taudin muutokset altistavat sekavuudelle eli deliriumille tällaisissa tilanteissa. Pienten aivoverisuonten tauti myös aikaistaa alkavan Alzheimerin taudin kliinisten oireiden ilmaantumista.
Pienten aivoverisuonten taudin muistisairaus
Pienten aivoverisuonten tauti on yleisin syy aivoverenkiertosairauksiin liittyvään muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen.
Oireet riippuvat siitä, millä alueella verenkierto on häiriintynyt. Tyypilliset ensioireet ovat tiedonkäsittelyn yleinen hidastuminen, tarkkaavuuden heikentyminen ja toiminnanohjauksen vaikeudet.
Tiedonkäsittelyn yleinen hidastuminen ilmenee muun muassa ajattelun, liikkumisen ja reagoinnin hidastumisena. Potilaat saattavat kokea ajattelun työläyttä, pohdinta pitkittyy, vastaukset tulevat viiveellä ja toiminta on muutenkin verkkaisempaa.
Tarkkaavuuden heikentyminen aiheuttaa muun muassa ajatusten harhailua, tehtävien kesken jäämistä ja huomion kiinnittymistä herkemmin epäolennaisiin asioihin, jolloin tärkeämmät asiat ja ärsykkeet jäävät huomiotta. Lisäksi hälyisässä ympäristössä ajatteleminen vaikeutuu ja potilas saattaa vaipua herkästi omiin ajatuksiinsa.
Toiminnanohjauksen vaikeudet ilmenevät monimuotoisesti: asioiden aikatauluttaminen vaikeutuu, järkevien suunnitelmien tekeminen ja suunnitelmassa pysyminen häiriintyvät ja ilmenee vaikeuksia aloittaa toimintaa. Jälkikäteen on vaikea arvioida, olivatko suunnitelma ja sen toteutus asianmukaisia.
Muistiongelmat ilmenevät pääasiassa mieleen painamisen työläytenä, kun taas asioiden unohtaminen ei ole alkuvaiheen tyyppioire.
Muistisairauden edetessä edellä mainitut kognitiiviset oireet korostuvat ja mukaan voi tulla enenevästi fyysisiä oireita, kuten kävelyn epävarmuutta ja kömpelyyttä, tasapainovaikeuksia ja kaatumisia, käsien kätevyyden heikkenemistä, virtsaamisen tihentymistä ja pidätyskyvyn vaikeuksia. Lisäksi pienten aivoverisuonten tautiin voi liittyä masennusta.
Pienten aivoverisuonten taudin muistisairauden diagnoosi ei perustu vain yhteen oireeseen tai tutkimukseen vaan yhdistelmään oireita, oirekulkua ja tutkimuslöydöksiä.
Oireita ja potilaan toimintakykyä kartoitetaan haastattelemalla sekä potilasta että lähiomaisia. Kartoituksessa käytetään myös kyselylomakkeita. Näin saaduilla tiedoilla on suuri merkitys diagnostiikassa. Diagnoosia varten aivojen toimintaa testataan muistin ja tiedonkäsittelyn testeillä ja lääkärin tutkimuksella ja aivojen rakennetta tutkitaan magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla. Diagnoosiin pääsemiseksi saatetaan tutkia myös aivo-selkäydinnestenäyte ja erityistapauksissa tehdä isotooppikuvantaminen lähinnä muiden sairauksien poissulkemiseksi.
Aivoverenkiertosairauksien muistisairauksien hoidossa on oleellista taudin etenemisen hidastaminen riskitekijöiden hyvällä hoidolla ja verisuonitukosten estäminen. Riskitekijöiden hoidossa tärkeimpiä ovat tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön vähentäminen, kohonneen verenpaineen ja veren kolesteroliarvon alentaminen normaalitasolle sekä mahdollisen diabeteksen tunnistaminen ja tehokas hoitaminen. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat oleellisen tärkeitä riskitekijöiden hoidossa ja muutenkin aivojen ja kehon hyvinvoinnin kannalta.
Muistisairauden lääkehoitona voidaan hoitavan lääkärin harkinnan mukaan käyttää asetyylikoliiniesteraasin estäjiä ja memantiinia parantamaan aivojen tiedonkäsittelyä.
Potilaiden hyvään hoitoon kuuluvat myös käytösoireiden hoito, hyvä yleishoito, kuntouttava hoito, riittävä tuki ja palvelut ja potilaiden oikeuksista ja etuuksista huolehtiminen.
Edetessään muistisairaudet heikentävät potilaan ajokykyä. Hyvään hoitoon kuuluukin myös potilaiden ja kanssaliikkujien liikenneturvallisuuden huomioiminen. Tämän vuoksi ajokykyä arvioidaan säännöllisesti sairauden seurannassa.
Muistisairauden lääkehoidon aloitus tapahtuu tyypillisesti muistipoliklinikalla, josta seuranta siirtyy myöhemmin perusterveydenhuoltoon. Muistisairauksien hoidosta ja seurannasta kerrotaan tarkemmin tämän sivuston Muistisairauksien hoito -osiossa.
Päivitetty 23.1.2023