Kova päänsärky on tyypillisin sinustromboosin oire, jota esiintyy yhdeksällä kymmenestä sairastuneesta. Muita tyypillisiä oireita ovat näköhäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu. Sinustromboosi aiheuttaa usein kallonsisäisen paineen nousua.
Neurologiset puutosoireet
Neljälle kymmenestä sairastuneesta kehittyy lisäksi yksi tai useampi neurologinen puutosoire, kuten toispuoleinen raajaheikkous tai kasvojen alaosan toimimattomuus (esimerkiksi suupielen roikkuminen), puhevaikeus, näköhäiriö tai tajunnan heikentyminen. Neurologisia puutosoireita syntyy, kun osa aivokudoksesta ei saa tarpeeksi happea esimerkiksi aivoinfarktin tai aivoverenvuodon vuoksi.
Vaurioalueen sijainti ja laajuus määrittelevät sinustromboosin seuraukset. Esimerkiksi vaurio aivojen vasemmalla puolella voi aiheuttaa puhehäiriön (afasia), raajojen heikkouden ja/tai tuntohäiriön vartalon oikealla puolella. Vaurio oikeassa aivopuoliskossa aiheuttaa oireita kehon vasemmalla puolella. Jako vasempaan ja oikeaan aivonpuoliskoon ei kuitenkaan aina ole selvälinjaista.
Epilepsia
Sinustromboosi voi johtaa epilepsiaan. Epileptiset kohtaukset johtuvat aivokuoren sähköisen toiminnan äkillisestä häiriötilasta. Epileptisiä kohtauksia esiintyy neljällä kymmenestä sinustromboosiin sairastuneesta potilaasta.
Jos sinulla on ollut yksi tai useampi epileptinen kohtaus, sinulle määrätään epilepsialääkitys. Yleensä epileptisiä kohtauksia esiintyy vain alkuvaiheessa sinustromboosiin sairastumisen jälkeen.
Hoidon kesto epilepsialääkkeillä vaihtelee keskimäärin kolmesta kuuteen kuukauteen. Jos kohtaukset jatkuvat, lääkitystäsi jatketaan, joskus koko loppuelämäsi ajan. Epileptisen kohtauksen jälkeen henkilö määrätään moottoriajoneuvon ajokieltoon. Ajokiellon pituus riippuu kohtauksen uusimisriskistä ja ajoneuvoluokasta.