Kaulavaltimoahtauma johtuu valtimonkovettumataudista. Kaulavaltimo on erityisen herkkä valtimotaudille johtuen sen rakenteesta ja verenvirtauksesta.
Kuvassa on ympyröitynä ahtauma kaulavaltimon haarautumiskohdassa ja ahtauma suurennettuna pienessä kuvassa, jossa näkyy ahtauman rakennetta ja emboluksia:
1. aortta
2. sisempi kaulavaltimo
3. verkkokalvon keskusvaltimo.
Kaulavaltimotaudissa verisuonen seinämä paksuuntuu, kun siihen kertyy kolesterolia. Seinämä kovettuu muutoksen kalkkeutuessa, ja ahtaumasta voi lähteä verihyytymiä (emboluksia) aivoverisuoniin. Kaulavaltimon ahtautuessa veren virtaus aivoihin vähenee, ja valtimo voi mennä jopa kokonaan tukkoon.
Tärkeimmät riskitekijät kaulavaltimotaudille ovat samat kuin valtimonkovettumataudissa eli tupakointi, poikkeavat veren rasva-arvot, verenpainetauti, diabetes ja lihavuus.
Erityisen tyypillinen kaulavaltimoahtauman oire on toisen silmän äkillinen ohimenevä tai pysyvä näönmenetys, sillä ahtaumasta lähtee herkästi emboluksia verkkokalvon keskusvaltimoon. Mikäli silmälääkäri ei löydä muuta selitystä näönmenetykselle, kaulavaltimo tulisi tutkia ultraäänitutkimuksella.
Kaulavaltimoahtauman ollessa merkittävä, se voidaan hoitaa valtimonpuhdistusleikkauksella. Mikäli kaulavaltimoahtauma on aiheuttanut TIA -kohtauksen tai lievän aivoinfarktin, valtimonpuhdistusleikkauksella on kiire, ja se pyritään tekemään kahden viikon sisällä oireesta. Oireita aiheuttamattoman kaulavaltimoahtauman leikkaus ei yleensä ole tarpeellista, mutta leikkauksen tarve harkitaan yksilöllisesti.