Mikäli aivoverenkiertohäiriön aiheuttaja on aivoinfarkti, verihyytymän tukkima verisuoni pyritään avaamaan rekanalisaatiolla eli liuotushoidolla ja/ tai suonensisäisellä tulpanpoistolla. Hoito on sitä tehokkaampaa mitä nopeammin se pystytään aloittamaan.
Ennen rekanalisaatiohoitoa tehdään aivojen tietokonetomografia tai magneettikuvaus, jolla poissuljetaan aivoverenvuoto ja muut mahdolliset syyt oireiden taustalta. Päätös hoidosta tehdään yksilöllisesti ottaen huomioon potilaan oireet, pään kuvantamislöydös ja verenvuotoriski.
Liuotushoito toteutetaan antamalla veritulppaa liuottavaa lääkitystä suoneen. Suonensisäinen tulpanpoisto tehdään tätä varten erityisesti suunnitelluilla katetreilla yleensä nivusen suonen kautta. Joskus toimenpide vaatii yleisanestesian eli nukutuksen. Toimenpiteen tekee toimenpideradiologi, ja se vaatii erityiskoulutusta. Tämän vuoksi suonensisäistä tulpanpoistoa tehdään vain yliopistosairaaloissa. Rekanalisaatiohoidon jälkeen potilasta seurataan AVH-yksikössä 24 tuntia, jonka jälkeen aivoista otetaan kontrollikuva.
Aivoinfarktin liuotushoito voidaan antaa myös sairaaloissa, joissa ei ole päivystävää neurologia. Tällöin liuotushoidon toteutuksesta neuvotellaan puhelimitse tai videon välityksellä neurologin kanssa. Esimerkiksi HUS tarjoaa ympärivuorokautista telestroke-palvelua laajalti Suomessa.
Mikäli aivoinfarktin syynä on suuren kaula- tai aivovaltimon tukos, se voidaan yrittää avata suonensisäisellä toimenpiteellä (mekaaninen rekanalisaatiohoito eli trombektomia). Yleensä toimenpide tehdään laskimonsisäisen liuotushoidon lisäksi. Joskus mekaaninen rekanalisaatiohoito voidaan tehdä, vaikka liuotushoito on vasta-aiheinen, esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Joskus toimenpide vaatii yleisanestesian eli nukutuksen. Toimenpiteen tekee toimenpideradiologi, ja se vaatii erityiskoulutusta. Tämän vuoksi mekaanista rekanalisaatiohoitoa annetaan vain yliopistosairaaloissa.