Kuntoutusmuodot aivovammoissa

Useissa sairaaloissa toimii kuntoutusohjaaja, jonka asiakasryhmänä on aivovamman saaneet henkilöt. Kuntoutusohjaaja on yhdyshenkilö asiakkaan, sairaalan ja toimintaympäristön välillä. Kuntoutusohjaaja on kuntoutuksen asiantuntija ja häneen voi ottaa yhteyttä muun muassa kuntoutuksen järjestymiseen liittyvissä asioissa.

Sosiaalityöntekijä voi kuulua aivovamman saaneen henkilön moniammatilliseen työryhmään. Sosiaalityöntekijä antaa tietoa muun muassa sosiaaliturvaan liittyvissä etuuksissa, järjestää tarvittavia perhe- ja sosiaalipalveluita sekä tekee yhteistyötä asiakkaan läheisten ja viranomaisten kanssa.

Neuropsykologisen kuntoutuksen lähtökohtana on asianmukainen neuropsykologinen tutkimus ja sen perusteella yksilöllisesti arvioitu kuntoutustarve ja -tavoitteet. Kuntoutuksella pyritään lievittämään aivovamman aiheuttamia tiedonkäsittelyyn, käyttäytymiseen ja tunteiden säätelyyn liittyviä oireita sekä vähentämään niiden aiheuttamaa haittaa tukemalla hallintakeinoja ja psyykkistä sopeutumisprosessia. Kuntoutuksessa huomioidaan aina myös säilynyt kognitiivinen toimintakyky ja yksilölliset vahvuudet.

Yleisimpinä kuntoutusmenetelminä käytetään keskustelua, kognitiivisia harjoitteita ja psykoedukaatiota. Kuntoutuksessa huomioidaan aina myös säilynyt toimintakyky ja yksilölliset vahvuudet. Yleisimpinä kuntoutusmenetelminä käytetään keskustelua ja aivovammoihin liittyvän tiedon jakamista sekä kognitiivisia harjoitteita eli ”aivotreeniä”. Neuropsykologinen kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista ja se voi toteutua joko laitoksessa tai avosektorilla.

Neuropsykologisen kuntoutuksen tiheys ja kesto vaihtelevat yksilöllisen oirekuvan ja tavoitteiden mukaan. Alkuvaiheen tiiviimmästä kuntoutuksesta siirrytään yleensä harvajaksoisempaan, ohjaustyyppiseen kuntoutukseen. Parhaimmillaan kuntoutuksen myötä kyetään edesauttamaan tavanomaiseen arkeen ja työhön paluuta sekä tukemaan kuntoutujan itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua.

Fysioterapiassa arvioidaan henkilön turvallista liikkumista ja toimimista erilaisissa toimintaympäristöissä sekä otetaan kantaa mahdolliseen jatkokuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Toimintaterapiassa arvioidaan henkilön suoriutumista arjen toiminnoissa. Arviossa otetaan huomioon, että ihmisen toimintakyky koostuu fyysisistä, psyykkisistä sekä sosiaalisista osa-alueista. Myös ympäristö vaikuttaa arjessa suoriutumiseen. Henkilön toimintakykyä arvioidaan haastattelemalla, havainnoimalla sekä testien avulla. Arviossa otetaan kantaa mahdolliseen jatkokuntoutukseen ja sen toteutukseen.

Puheterapeutti arvioi kielellisten toimintojen, puhemotoriikan, äänen ja nielemisen häiriöitä ja ottaa kantaa kuntoutustarpeeseen. Puheterapeuttisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea henkilön toiminta- ja kommunikointikykyä omassa toimintaympäristössä.

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa palaamaan takaisin työelämään tai opiskelemaan. Sen tarkoituksena voi olla myös muun mielekkään tekemisen löytäminen. Aivovamman saaneella ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu tulee ottaa osaksi kuntoutusprosessia jo varhaisessa vaiheessa. Kuntoutuja tarvitsee ammatillisen kuntoutuksen aikana asiantuntijoiden tukea ja seurantaa sekä yhteistyötä eri ammattilaisten välillä.