Sydänpotilaan hoidon kehittyminen ja avosydänleikkauksista siirtyminen pallolaajennuksiin sekä sairaalassaoloajan lyheneminen vaikutti voimakkaasti yhdistyksen vertaistoimintaan.
Ensitietoryhmät loppuivat ja potilaat toipuivat nopeasti takaisin normaalielämään. Yksittäiset jäsenemme kävivät kyllä vertaistuki-koulutuksia ja jatkoivat itsenäisesti tarjoten vertaistukea kahden kesken, mutta vertaisryhmätoimintaa ei ollut.
Ennen epidemiaa virkistystoimintamme oli vilkasta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kylpylämatkat Viroon useita kertoja vuodessa, Lohjan Seniorifoorumit 5 kertaa vuodessa, Muisti- ja Aivoviikon tapahtumat ja kaupungin kesä- ja syystapahtumat. Mittaus- ja terveysneuvonta tapahtumia useita vuodessa.
Viime aikojen yksi ilmiö on ammattimaisen sairaanhoidon ja vapaaehtoistyön ajautuminen yhä kauemmaksi toisistaan. Toimivat hoitoketjut, joissa vapaaehtoistoiminta paikkaa katkoksia, on vain sattumanvaraista ja paikallista tai toiveajattelua juhlapuheissa. Ammattilaisten luentojen valmistelu ja pitäminen tai osallistuminen ryhmiin kiellettiin virka-aikana. Ammattilaisille on luotu omat verkostonsa ohi paikallisyhdistyksen ja tarvetta paikallisyhdistyksen jäsenyyteen ei enää ole ja lisäksi varsinaisen työn muutos kokonaisvaltaisemmaksi ja resursseja vapaaehtoistoimintaan ei jää.
Nyt kaikkea toimintaa varjostaa ja estää epidemia. On nähtävissä, että suuri osa toiminnasta siirtyy verkkoon ja epidemia toimi ja toimii yhä kiihdyttimenä jo nähtävissä olleelle kehityssuunnalle.
Vertaistoiminnan osalta verkossa toimivat ryhmät, ammattilaisten virtuaaliluennot ja luentotallenteet, vertaisten esitykset tai puheenvuorot tallenteina valikoiden ovat osa tulevaa toimintaa.
Vertaistoimintaa täytyy ulottaa myös hoivakoteihin nyt näkymättömiin ikääntyneisiin, joiden toimintakyky sallii verkko-osallistumisen. Yhteistyö hoivayksiköiden kanssa soveltuvien verkkoesitysten näyttämiseen laitoksissa TV:ssä. Työkaluina virtuaalitoimintaan on mm. Google Meet tai Zoom-videokokousalustat ja YouTube.
Havaitsimme 2012 OLKA-hankkeen, joka mahdollistaa yhteistoimintamallin ja -rakenteen erikoissairaanhoidon (HUS) yksiköiden kanssa. Yhdistyksestämme osallistui allekirjoittanut ja Seppo Brandt OLKA-toimintaan. Meilahdessa emme osallistuneet toimintaan, mutta Jorvissa myöhemmin OLKA-toiminnan puitteissa kävimme kaksin Espoon Sydänyhdistyksen kanssa Jorvissa Sydän- ja keuhko-osastolla. Heti alkuvaiheessa suunnittelimme OLKA-toiminnan ulottamista Lohjan sairaalaan ja yhdistyksemme haki turhaan rahoitusta 2 kertaa. 2019 hanke pääsi liikkeelle Apuomenan hankkeena.
OLKA-toiminnan on ratkaistava toiminnan puitteet erikoissairaanhoidossa ja aktiivisesti haettava ratkaisua, mikä mahdollistaa toiminnan, vaikka eri muodossakin (virtuaaliyhteydellä). Osa OLKA-tehtävistä voidaan toteuttaa varotoimia noudattaen ja eivät edellytä osastoille pääsyä. HUSin on ratkaistava luottamus OLKA-vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Vastaavaa toimintamallia tarvitaan myös perusterveyden hoidon piirissä.
Lohjan Sydämen oma vertaistoiminta on elpynyt ja panostamme nyt voimakkaasti vertais- ja harrastusryhmien ohjaajien kouluttamiseen ja mm. kuntosalitoimintaan, naisten ja miesten painonhallintaan, vir-tuaaliseen vertaistukeen ja Digikerhoon sekä sovellettuun liikuntaan (Asahi). Pysyviä ilmiöitä on ennakkoilmoittautumiset tapahtumiin turvallisuuden ja järjestelyjen takia. Sydän on ottanut mahdollistajana digituen tarjoamisen lähi- ja etäopastuksina ajanvarauksella tai ilman omaksi toiminnakseen ilmaiseksi vapaaehtoisvoimin.
Edellä olevat ovat vain alkua ja haemme koko ajan ratkaisuja tulevaisuutta varten. Muutos on väistämätön.
Kirjoittanut:
Reijo Perkiömäki, varapuheenjohtaja, Lohjan Sydän ry