Sappi- ja haimatiehyen tähystystutkimuksessa eli ERCP:ssa kuvataan varjoaineen avulla sappi- tai haimatiehyt tai molemmat. ERCP tulee sanoista endoskooppinen retrogradinen kolangio-pankretografia viitaten tähystyksenä tehtävään sappi- tai haimatiehyen varjoainekuvaukseen. Tutkimuksella saadaan sellaista tietoa näiden tiehyiden sairauksista, tukoksista, kivistä tai muista ongelmista, jota ei kajoamattomin keinoin voida saada. Toimenpiteessä voidaan poistaa sappitiekiviä, avata tukos asettamalla sappi- tai haimatiehyeeseen proteesi (stentti) tai ottaa näytteitä kasvainepäilyn selvittämiseksi. Useimmissa yliopistosairaaloissa on valmius tehdä ERCP yhteydessä tarvittaessa sappitietähystys (kolangioskopia), jossa sappitien sisään nähdään ja voidaan ottaa tarkempia koepaloja sappitieahtauman syyn selvittämiseksi. Toimenpide tehdään yleensä anestesiaryhmän läsnäollessa.
Toimenpide on vaativa eikä aina onnistu jokaiselle potilaalle ensimmäisellä kerralla. Suomessa ERCP:ta tehdään yli 4000 vuodessa yliopistosairaaloissa ja suurimmissa keskussairaaloissa. Toimenpiteeseen liittyy noin viiden prosentin riski komplikaatioista, joista selvästi yleisin on haimatulehdus. Toimenpiteen jälkeistä verenvuotoa tai pohjukaissuolen- tai sappitien puhkeamista esiintyy alle 1 %:ssa toimenpiteistä. Suurin osa haimatulehduksista hoituu yleensä ilman lisätoimenpiteitä joidenkin päivien sairaalassaololla. Komplikaatiot kehittyvät erittäin harvoin hengenvaaralliseksi tai pitkää sairaalassaoloa, leikkausta tai tehohoitoa vaativiksi. ERCP:hen liittyvää komplikaatioriskiä ei voida kokonaan poistaa, joskin sen vähentämiseen käytetään kaikkia nykyään tunnettuja menetelmiä. Toimenpiteen aihe on aina huolellisesti suunniteltu, jolloin sillä saavutetun hyödyn katsotaan olevan riskejä suuremmat.
Nukutuksen vuoksi on erittäin tärkeää, että vatsa on tyhjä toimenpiteeseen tullessa. Syömättä ja juomatta pitää olla vähintään kuusi tuntia ennen ilmoittautumista toimenpiteeseen tultaessa. Alkoholin nauttiminen toimenpidettä edeltävänä tai toimenpidepäivänä ei ole sallittua. Säännöllisesti käytössä olevat lääkkeet voi ottaa vähintään kaksi tuntia ennen toimenpidettä pienen vesimäärän kanssa. Lista säännöllisistä lääkkeistä pitää ottaa mukaan. Mahdolliset päivälääkkeet kannattaa ottaa mukaan sairaalaan, myös esimerkiksi tarvittavat astmasuihkeet ja insuliinit.
Toimenpiteen suorittavaan yksikköön pitää ottaa yhteyttä hyvissä ajoin etukäteen, mikäli käytössä on verenohennuslääkitys, eikä sen tauotusta ole ohjeistettu. Lisäksi potilaiden, joilla on vaikea sydänsairaus, laitehoitoa vaativa keuhkosairaus (kaksoispaineventilaattori, CPAP-laite, happirikastin), lihassairaus (esim. Myasthenia Gravis, ALS, lihasdystrofia), vaikea lihavuus, sydämen läppäproteesi, sairastettu sydänpussintulehdus, insuliinihoitoinen diabetes (eikä kutsun mukana ole annettu ohjetta insuliinin pistämisestä toimenpideaamuna) tai aikaisemmin tehty jokin mahalaukun tai pohjukaissuolen leikkaus (esimerkiksi mahalaukun poisto, mahalaukun ohitus, Gastric Bypass tai Whipplen leikkaus) on suositeltavaa olla sairaalaan etukäteen yhteydessä. Lääkeaineallergiat, ml. jodi- tai antibioottiallergiat pitää ilmoittaa viimeistään toimenpiteeseen tullessa. Nuorten naisten pitää ottaa yhteyttä toimenpiteen tekevään yksikköön etukäteen, mikäli raskaus on mahdollinen.
Toimenpiteeseen tulijaa pyydetään myös ilmoittamaan hyvissä ajoin sairastumisesta (esim yskä, nuha tai kuume), jolloin toimenpide täytyy turvallisuussyistä peruuttaa ja antaa uusia aika.
Toimenpidettä ennen laitetaan suonensisäinen tiputusreitti. Tämän kautta annetaan tulehdusta ehkäisevä antibiootti ja nukutusaine sekä kipulääkkeitä. Lisäksi usein annetaan haimatulehduksen estoon käytettävä tulehduskipulääke peräpuikkona. Toimenpide pyritään aina tekemään riittävän syvässä rauhoittavassa ja kipulääkityksessä, jolloin se on turvallista ja potilaalle siedettävää.
ERCP -toimenpiteessä lääkäri ohjaa puudutettuun nieluun taipuisan tähystimen ja vie sen ruokatorven ja mahalaukun kautta ohutsuolen alkuosaan, jossa sappi- ja haimatiehyeen laskunystyyn pujotetaan ohut ohjainvaijeri ja varjoainekatetri. Katetrin kautta ruiskutetaan varjoainetta sekä otetaan röntgenkuvia. Tässä yhteydessä tehdään tarvittavat hoitotoimenpiteet kuten sappitiekiven poisto, sappitiehyeen tukoksen avaaminen, stentin laitto tai näytteiden otto. Toimenpide kestää yleensä 30–60 minuuttia.
Tutkimuksen jälkeen vointia seurataan poliklinikalla muutamien tuntien ajan. Tietyissä tapauksissa seuranta jatkuu pidempään tai yön yli. Mikäli seurannan aikana ilmenee kipuja tai vointi huononee, potilas otetaan tarvittaessa jatkohoitoon vuodeosastolle.
Kotona pitää olla aikuinen henkilö auttamassa toimenpiteen jälkeen vuorokauden ajan. Autolla ajaminen on kiellettyä ensimmäisen vuorokauden aikana toimenpiteestä. Kotiin voi lähteä saattajan hakemana tai taksilla. Joissakin sairaaloissa on esimerkiksi yksinasuvien potilaiden mahdollista yöpyä potilashotellissa.
Mikäli kotiutumisen jälkeen vointi huononee tai kehittyy vatsakipua, pitää ottaa välittömästi yhteyttä toimenpiteen tehneen sairaalaan päivystykseen, omaan terveyskeskuspäivystykseen tai hätäkeskukseen.