​​​​​​Mahan sisältö on normaalitilanteessa suurimman osan aikaa hapan (pH 1–3), ruokatorven taas lähellä neutraalia (pH 7). Elimistössä on monta mekanismia tämän eron säilyttämiseksi. Mahasta tapahtuva vähäinen takaisinvirtaus (refluksi) on kyllä tavallista, mutta sitä tapahtuu lähinnä aterioinnin yhteydessä, ja silloin ruoka neutraloi mahan sisältöä. Runsas ja pitkäkestoinen hapan refluksi vahingoittaa ruokatorven limakalvoa, ja silloin puhutaan refluksitaudista. Tyypillisiä oireita ovat närästys, röyhtäily ja nesteen nousu suuhun. Refluksitauti voi aiheuttaa oireita myös ruokatorven ulkopuolella, esimerkiksi nielussa tai hengitysteissä.

​​Pääosa refluksitaudista hoituu elämäntapamuutoksilla ja lääkityksellä. Hankalissa tapauksissa tarvitaan lisäselvittelyjä, erityisesti mikäli harkitaan leikkaushoitoa. Tähystystutkimuksessa nähdään ruoansulatuskanavan yläosan rakenne ja ruokatorven limakalvon kunto. Refluksin vuorokausiseuranta täydentää kokonaiskuvaa paljastamalla refluksin laadun (neste vai kaasu, hapan vai ei-hapan) ja sen keston. Seurannassa selviävät myös eri tekijöitten (ruokailu, päiväaskareet, nukkuminen) vaikutus refluksiin ja oireitten yhteys refluksitapahtumiin.​

Mittausperiaatteet Refluksin mittaaminen

​

Tutkimukseen valmistautuminen Tutkimusajan mukana lähetettyihin potilasohjeisiin sinun kannattaa tutustua hyvissä ajoin.

​

Tutkimuksen suorittaminen Mittalaite asennetaan useimmissa tapauksissa heti edeltävän manometriatutkimuksen jälkeen.

​

Tutkimukseen liittyvä epämukavuus PH:n ja impedanssin vuorokausinauhoitus antaa monesti aivan ratkaisevaa uutta tietoa hoidon suunnitteluun, joten pieni epämukavuus kannattaa kärsiä.

​