Suomessa yleisin haimatulehduksen aiheuttaja on alkoholi. Alkoholin käyttö onkin täysin kielletty ensimmäisen haimatulehduksen jälkeen, koska pienikin määrä alkoholia voi aiheuttaa uuden tulehduksen. Toiseksi yleisin aiheuttaja on sappikivet. Näiden lisäksi on muita harvinaisempia hormoni- ja aineenvaihduntasairauksia, jotka voivat altistaa haimatulehduksen synnylle.

Alkoholinkäyttösi riskiä voit itse arvioida AUDIT -testin avulla. (Päihdelinkki.fi)

Haimatulehdus hoidetaan sairaalassa. Hoitoon kuuluvat hyvästä nesteytyksestä huolehtiminen suonensisäisesti ja kivun hoitaminen. Haimatulehdus ei vaadi antibioottihoitoa kuin vain erityistapauksissa. Usein tulehdus rauhoittuu muutamien päivien sisällä, mutta osalle potilaista kehittyy vaikea haimatulehdus, joka aiheuttaa muiden elinjärjestelmien toimintahäiriöitä ja voi tarvita tehohoitoa. Mikäli joudutaan tehohoitoon, on hoito- ja kuntoutumisjakso pitkä ja kuoleman riski merkittävä. Leikkaushoitoa voidaan harkita, mikäli muut keinot eivät riitä, mutta sitä pyritään välttämään taudin ensi viikkoina. Leikkauksessa tulehduksen ja haimaentsyymien aiheuttama kuolioitunut kudos poistetaan elinkelpoinen kudos säästäen.

Haimatulehduksen jälkeen ei tule käyttää laisinkaan alkoholia taudin merkittävän uusiutumisriskin vuoksi. Myös tupakointi tulee viimeistään tässä vaiheessa lopettaa, sillä se lisää merkittävästi todennäköisyyttä pitkäaikaisen haimatulehduksen kehittymiseen.

Jos haimatulehduksen taustalta löytyy sappikivet, tehdään tulehduksen rauhoituttua sappirakon poistoleikkaus. Tällä toisaalta poistetaan sappirakon mukana olevat kivet ja toisaalta ehkäistään uusien kivien muodostumista.

Mikäli haimatulehdus on tuhonnut haimakudosta merkittävästi, voi kehittyä diabetes haiman hormonitoiminnan riittämättömyyden seurauksena. Tällöin diabetes tulee hoitaa joko tableteilla tai pistettävillä insuliineilla. Myös haiman ruoansulatusentsyymien eritys voi vaurioitua, jolloin tarvitaan suun kautta otettavia korvausvalmisteita.