Jaksaminen

​​​​​​​​Tulehduksellisiin suolistosairauksiin liittyvät oireet, kuten ripuli, kivut ja väsymys saattavat rajoittaa sosiaalista elämää ja vaikuttavat henkiseen jaksamiseen.

IBD:hen sairastuneen tulisi huolehtia omasta jaksamisestaan. Väsymys pahentaa sairauden oireita ja vaikuttaa mielialaan. Omaan jaksamiseen onkin hyvä kiinnittää huomiota jo heti taudin toteamisen jälkeen.

Stressi

Psyykkisten tekijöiden ei ole todettu aiheuttavan suolistosairautta, mutta stressi lisää oireita.

Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Miltei mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos voi vaikuttaa yksilöön stressaavasti.

Vaikka suolistosairauksien syntymekanismia ei tunneta, tiedetään, että stressi pahentaa niiden oireita.

Kaikki stressi ei ole haitallista. Määräaikaista stressiä ihminen kestää paremmin eikä se yleensä aiheuta ongelmia – se saa ihmiset tekemään parhaansa. Pitkäaikainen stressi voi kuitenkin olla epäedullista.

Pienetkin tauot ja stressittömät hetket päivittäin ovat tärkeitä, jos stressi pitkittyy. Joillekin stressin purkuun sopii liikunta, toisille kirjan lukeminen, rentoutusharjoitus tai ruoan laittaminen. Tärkeää on löytää sopiva tapa rentoutua ja pitää huolta siitä, että stressinpurkuhetki sisältyisi jokaiseen päivään. Pienillä teoilla ja hetkillä on merkitystä, kun ne tapahtuvat säännöllisesti. 

Väsymys

>Väsymys voi olla yksi oire tulehduksellisesta suolistosairaudesta. Väsymys voi vaikuttaa arkeen, ja etenkin taudin aktiivisessa vaiheessa väsymystä voi esiintyä enemmän.

Väsymys voi johtua muun muassa matalasta veren hemoglobiinista, aktiivisesta tulehduksesta, lääkityksestä, unen vähyydestä tai siitä, että joutuu oireiden vuoksi heräilemään yöllä. Jatkuvat kivut, stressi ja ahdistus voivat myös lisätä väsymystä.

Joskus ihan arkiset asiat, kuten perhe-elämä (pienet lapset valvottavat), yksipuolinen ruokavalio, vähäinen liikunta tai ikä voivat aiheuttaa väsymystä. Väsymys ei siis välttämättä aina johdu sairaudesta.

Pitkäaikaisen sairauteen voi liittyä myös hoitoväsymys. Hoitoväsymys käsitteenä tarkoittaa kyllästymistä sairauden jatkuvaan hoitamiseen, hoidon aiheuttamaa väsymystä ja uupumusta, joka ei helpota nukkumisella tai lepäämällä. Hetkelliset hoitoväsymyksen tuntemukset ovat ymmärrettäviä, mutta pidempään kestäessään niihin tulee puuttua mahdollisimman nopeasti, ja asia tulee ottaa esille hoitohenkilökunnan kanssa.

Liikunta

Liikunta vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistää toimintakykyä ja terveyttä.

Oleellista on löytää itselleen mieluisa ja sopiva liikuntamuoto tai jatkaa nykyisen liikuntamuodon parissa. Säännöllinen liikunta ylläpitää fyysisen kunnon lisäksi mielen hyvinvointia. Hyvä fyysinen kunto voi auttaa sinua jaksamaan paremmin suolistotulehdusta sairauden aktiivivaiheessa. Joskus kuitenkin sairauden aktiivisen vaiheen oireisto ja siihen käytettävä lääkehoito voi rajoittaa liikkumistasi. Tällöin on tärkeää, että kuuntelet omaa kehoasi ja liikut vointisi mukaan.

Mielen voimavarat

Sairastuminen krooniseen sairauteen aiheuttaa luonnollisesti muutoksia mielialassa. Erityisesti nuorella iällä sairastuminen voi olla haastavaa.

Pitkäaikainen sairaus on usein vaikeasti käsiteltävä asia. Mielenterveyttä kuormittavat usein sekä sairauden seurauksena muuttunut elämäntilanne että sairauden aiheuttamat pelot. Suolistosairauden hyvä hoito ehkäisee myös mielenterveyden ongelmia.

Oma persoonallisuus, elämänkokemus ja sairauden vaikeusaste vaikuttavat siihen, kuinka vaikeaa tai helppoa sairauden kanssa elämiseen sopeutuminen on. Alkumyllerryksen jälkeen usein kuitenkin asiat jäsentyvät uudestaan ja arki alkaa sujua.

Tulehdukselliset suolistosairaudet eivät näy päällepäin, joten läheisten voi olla vaikea ymmärtää, miltä sairastuneesta tuntuu ja minkälaisia tuntemuksia sairauteen liittyy. Siksi puhuminen ja tuntemuksistaan kertominen on tärkeää. Puhuminen on tärkeää myös läheisille, heidänkin on hyvä puhua omista ajatuksistaan, huolistaan ja peloistaan.

Jos mielen ongelmat ovat haastavia, voi saada apua psykologilta, psykiatriselta sairaanhoitajalta tai psykiatrilta.

Vertaistuki voi auttaa jaksamaan sairauden kanssa. Crohn ja Colitis ry organisoi vertaistukea, joka on tarkoitettu suolistosairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen, se on kaikille avointa.


Edellinen sivuSeuraava siv​u