Suoliston kasvaimet vuotavat herkästi verta: ensimmäinen oire kasvaimesta voi olla veri ulosteen seassa tai pinnalla tai mustat ulosteet. Joskus verenvuoto on niin huomaamatonta, että siitä kertoo vain anemia eli matala hemoglobiiniarvo verikokeissa. Verenvuodon tai anemian syy tulee siis aina selvittää lisätutkimuksin. Oireena voi olla myös suolentoiminnan muuttuminen aikaisempaan nähden (ripuli, ummetus, ulostamisvaikeus tai ulostamispakon tunne, vatsakivut ja turvotus). Paksu- ja peräsuolen syöpä todetaan useimmiten paksusuolen tähystyksessä eli kolonoskopiassa.

Kolonoskopia

Ulosteessa verta (Terveyskirjasto.fi)

Kasvaimen sijainnin mukaan suunnitellaan paksu- tai peräsuolen osan ja suoliliepeen poisto.

Kuvassa paksusolen osapoiston kohtia

Leikkaus voidaan tehdä joko vatsaontelon tähystyksessä eli laparoskooppisena toimenpiteenä tai avoleikkauksena.

>Kuva tähystystoimenpiteestä

Perinteinen avoleikkaus tehdään, jos tähystysmenetelmä ei sovellu tai onnistu joko perussairauksien, aiempien leikkauksien tai kasvaimen koon vuoksi.

Jos kasvain sijaitsee hyvin lähellä peräaukkoa, joudutaan poistamaan koko peräsuoli ja peräaukko, jolloin tehdään pääteavanne.

Kuva peräsuolisyövän vuoksi tehdystä avanteesta

Vaikka peräsuolisyöpä sijaitsisi sen verran ylhäällä, että liitos paksusuolen ja peräsuolen jäljelle jäävän osan välillä on mahdollinen, peräsuolisyöpäleikkauksessa tehdään usein suoliliitoksen paranemisen ajaksi väliaikainen lenkkiavanne. Väliaikainen avanne suljetaan uudessa leikkauksessa, jonka ajankohdan määrittää suoliliitoksen paraneminen ja mahdollinen syövän liitännäishoito. Suoliliitoksen paranemista arvioidaan aikaisintaan 6 viikon kuluttua leikkauksesta, ja avanne suljetaan keskimäärin 2–7 kuukauden kuluttua alkuperäisestä leikkauksesta.

Avanne on leikkauksessa vatsapeitteisiin muodostettu aukko, jonka kautta suolen sisältö pääsee poistumaan suolesta. Avanne tehdään tuomalla suolen pää vatsan pinnalle. Avanteen päällä käytetään avannepussia.

Lue lisää:
Suoliavanne

Etenkin peräsuolisyöpäleikkausta edeltää usein sädehoito tai säde- ja solunsalpaajahoidon yhdistelmä. Hoito annetaan, jotta kasvain kutistuisi pienemmäksi. Se helpottaa leikkauksen tekemistä ahtaan pikkulantion alueella ja vähentää riskiä kasvaimen uusiutumiseen paikallisesti.

Paksusuolisyövässä pelkkä kirurginen hoito riittää, jos kasvain rajoittuu suolen seinämään. Jos tauti on levinnyt suoliliepeen imusolmukkeisiin tai muualle elimistöön, annetaan solusalpaajahoito leikkauksen jälkeen. Solusalpaajahoito voi olla myös ensisijainen hoito silloin, jos etäpesäkkeet maksassa tai muualla elimistössä ovat kiireisempiä hoidettavia kuin itse suolistokasvain. Jos kasvain vuotaa verta tai aiheuttaa tukosoireita, se on ensin hoidettava leikkauksella.

Lue lisää:
Suolistosyövät Syöpätalo.fi 
Leikkaukseen.fi
Suolistosyöpä (Terveyskirjasto.fi)

Tarkat hoitosuunnitelmat tehdään poliklinikkakäynneillä. Sairaalaan tullaan leikkauspäivän aamuna tai leikkausta edeltävänä päivänä. Leikkauksen jälkeen sairaalahoito kestää yleensä noin 3–7 vuorokautta. Toipumista nopeuttaa pikainen siirtyminen normaaliin ruokailuun ja aktiivinen liikkeellelähtö sairaanhoitajan ja fysioterapeutin avustamana. Näin vähennetään leikkaukseen liittyvien komplikaatioiden, kuten suolilaman, keuhkoinfektioiden ja laskimoveritulppien riskiä. Kotiin pääsee, kun ruokailu sujuu ja virtsaus ja suolen toiminta ovat käynnistyneet ja kivut hoituvat suun kautta otettavilla kipulääkkeillä. Tärkeää kotiutumisen kannalta on myös oppia mahdollisen avanteen hoito. Leikkauksen jälkeen aloitettava verenohennuslääkitys jatkuu noin 4 viikon ajan, ja myös se opastetaan pistämään itse.

Sairausloman pituus riippuu tehdystä toimenpiteestä ja potilaan työn laadusta. Tähystysleikkauksista sairausloman pituus on yleensä noin 3 viikkoa ja avoleikkauksista jonkin verran pitempi. Sairasloman pituuteen vaikuttavat myös mahdollisesti tarvittavat liitännäishoidot (säde- ja solusalpaajahoidot).

Sairaalassa on käytettävissä sosiaalihoitajan palvelut, jos potilaalla on kysymyksiä toimeentuloon liittyen. Sosiaalihoitaja pystyy auttamaan myös kotona pärjäämiseen liittyvissä asioissa ja koordinoimaan kotipalvelun apu ja.

Monet potilaat kokevat syöpädiagnoosin raskaana. Sairaalassa on mahdollisuus saada keskusteluapua psykiatrisen sairaanhoitajan tai sairaalapastorin kanssa. Myös kotiutumisen jälkeen potilaalle voidaan järjestää henkistä tukipalvelua psykiatrian puolelle. Useilla eri järjestöillä on tarjolla keskusteluapua henkisen tilanteen tuntuessa raskaalta.