Keliakia

Suomalaisessa väestössä keliakiaa esiintyy noin kahdella prosentilla. Keliakia aiheuttaa useimmiten suolioireita, mutta löydökset, kuten osteoporoosi tai hampaiden kiillevaurio, saattavat paikantua myös suoliston ulkopuolelle. Oireettomuus ei poissulje keliakiaa.

Keliakia on autoimmuunivälitteinen sairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni aiheuttaa ohutsuoleen limakalvovaurion, jonka seurauksena ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Myös suolen ulkopuolisia oireita, kuten pienirakkulaista ihottumaa, hampaiden kiillevaurioita, osteoporoosia ja kasvuhäiriötä voi esiintyä.

Keliakiaan voi sairastua minkä ikäisenä hyvänsä, mutta valtaosalla tauti todetaan aikuisena. Keliakiaan liittyy vahva perinnöllinen alttius ja 5-10%:lla on lähisuvussaan keliakiaa. Riskiryhmään kuuluvat myös potilaat, joilla on jokin muu autoimmuunitauti, kuten tyypin I diabetes tai kilpirauhasen vajaatoiminta.

Tyypillisiä keliakian oireita ovat ripuli tai löysät ulosteet, vatsan turvotus, ilmavaivat ja vatsakipu. Oireena voi olla myös ummetus tai suolen toiminnan vaihtelu, kuten ärtyvän suolen oireyhtymässä. Imeytymishäiriö voi johtaa laihtumiseen ja anemisoitumiseen, ja noin puolella potilaista on myös laktoosi-intoleranssi. Lapsella keliakia voi johtaa kasvun hidastumiseen ja murrosiän viivästymiseen.

Keliakia voi ilmetä myös kutiavana, pienirakkulaisena ihottumana, jonka tyypillisiä paikkoja ovat kyynärpäät, polvet, hiuspohja ja pakarat. Suurimmalla osalla ihokeliakiapotilaista myös ohutsuolen suolinukka on vaurioitunut, vaikkei suolioireita juuri esiintyisikään.

Muita suoliston ulkopuolisia oireita ovat aftat suun limakalvolla, pysyvien hampaiden kiillevauriot, osteoporoosi sekä erilaiset hermosto- ja niveloireet. Myös lapsettomuus, toistuvat keskenmenot ja masennus voivat liittyä hoitamattomaan keliakiaan.

Keliakiatutkimukset suositellaan aloitettavaksi mittaamalla verestä transglutaminaasivasta-aineet. Mikäli nämä ovat huomattavasti koholla (yli kymmenen kertaa viitealueen yläraja), varmistetaan keliakian diagnoosi määrittämällä verestä endomysiumvasta-aineet. Mikäli nämäkin ovat positiiviset, voidaan diagnoosi asettaa ilman mahan tähystyksen yhteydessä otettavaa ohutsuolen limakalvon koepalaa.

Mikäli vasta-aineiden perusteella diagnoosia ei voida asettaa (transglutaminaasivasta-aineet ovat vain vähän koholla ja/tai endomysiumvasta-aineet negatiiviset), tarvitaan ohutsuolen koepala keliakian toteamiseksi.

Gluteeniton ruokavalio johtaa nopeasti vasta-aineiden laskuun veressä ja myös ohutsuolen limakalvovaurion korjaantumiseen. Mikäli tutkittava on omin päin aloittanut gluteenittoman ruokavalion ennen diagnostisten tutkimusten tekemistä, olisi hänen palattava kolmen kuukauden ajaksi normaaliin ruokavalioon, jotta tutkimukset olisivat luotettavia.

Keliakian ainoa hoito on tarkka ja elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Ihokeliakiassa voidaan lisäksi alkuvaiheessa käyttää lääkehoitoa (dapsoni) ihottuman rauhoittamiseksi.

Gluteenittomassa ruokavaliossa ei käytetä vehnää, ruista ja ohraa, eikä näitä sisältäviä valmisteita. Gluteenittoman ruokavalion noudattaminen vaatii huolellista pakkausmerkintöihin perehtymistä, sillä yllättävätkin tuotteet, kuten jäätelöt, jogurtit ja makeiset saattavat sisältää gluteenia.

Keliakiapotilaalle sallittuja viljoja ovat esimerkiksi gluteeniton kaura, tattari, kvinoa, maissi, riisi, hirssi, amarantti ja teff.

Tavanomainen kaura ei sovellu keliaakikoille, vaan kauran tulee olla gluteenitonta. Gluteeniton kaura on viljelty ja käsitelty siten, ettei siihen ole sekoittunut missään tuotantoprosessin vaiheessa vehnää, ohraa tai ruista. Ruokavaliossa voidaan käyttää myös vehnätärkkelystä sisältäviä gluteenittomia tuotteita.

Keliakialiitto on valtakunnallinen potilasjärjestö, jonka toiminta-ajatuksena on edistää keliakiaa ja ihokeliakiaa sairastavien sekä muiden gluteenitonta ruokavaliota tarvitsevien henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Keliakialiitto pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskunnassa siten, että keliakiaa sairastavilla on hyvät edellytykset hoitaa sairauttaan ja elää täysipainoista elämää sairaudestaan huolimatta.

Keliakialiiton verkkosivut tarjoavat tietoa keliakiasta, gluteenittomasta ruokavaliosta sekä monista arjen asioista.