Mahan sisältö on normaalitilanteessa suurimman osan aikaa hapan (pH 1–3), ruokatorven taas lähellä neutraalia (pH 7). Elimistössä on monta mekanismia tämän eron säilyttämiseksi. Mahasta tapahtuva vähäinen takaisinvirtaus (refluksi) on kyllä tavallista, mutta sitä tapahtuu lähinnä aterioinnin yhteydessä, ja silloin ruoka neutraloi mahan sisältöä. Runsas ja pitkäkestoinen hapan refluksi vahingoittaa ruokatorven limakalvoa, ja silloin puhutaan refluksitaudista. Tyypillisiä oireita ovat närästys, röyhtäily ja nesteen nousu suuhun. Refluksitauti voi aiheuttaa oireita myös ruokatorven ulkopuolella, esimerkiksi nielussa tai hengitysteissä.
Suurimmalla osalla potilaista elämäntapamuutokset ja lääkitys auttavat oireisiin. Ruokatorven pH- ja impedanssimittaus paljastaa refluksin laadun (neste vai kaasu, hapan vai ei-hapan) ja sen keston. Mittauksessa selviävät myös eri tekijöiden (ruokailu, päiväaskareet, nukkuminen) vaikutus refluksiin ja oireiden yhteys refluksitapahtumiin.
Epäselvissä tapauksissa tarvitaan lisäselvittelyjä, erityisesti mikäli harkitaan leikkaushoitoa. Gastroskopiassa eli mahantähystyksessä nähdään ruoansulatuskanavan yläosan rakenne ja ruokatorven limakalvon kunto.
Mittalaite asennetaan useimmissa tapauksissa heti ruokatorven manometrian eli paineenmittauksen jälkeen. Mikäli erillistä manometriaa ei ole tehty, määritetään tutkimusletkun oikea syvyys impedanssimittauksessa letkuun liitetyn yksinkertaisen paineprofiilitestauksen avulla. PH-mittauksessa mahan ja ruokatorven välisen liitoksen sijainti arvioidaan ilman manometriaa pH-muutoksen avulla.
Tutkimuksen yksityiskohdat saattavat vaihdella eri yksiköiden välillä. Tutustu aina hyvissä ajoin ennen tutkimusta saamaasi potilasohjeeseen.
| Ruokatorven pH- ja impedanssimittausmenetelmät | Refluksin mittausmenetelmät perustuvat ohuen letkun asentamiseen ruokatorveen vuorokauden ajaksi. Perinteisessä pH-mittauksessa laite kirjaa kaikki happamat (pH alle 4) refluksitapahtumat. Juuri tämä hapan refluksi aikaansaa limakalvovaurion ja johtaa herkästi myös oireiluun. Uudempi sähkövastuksen eli impedanssin mittaaminen löytää myös ei-happamat (pH yli 4) refluksitapahtumat. Ei-hapan refluksi ei suoraan vaurioita limakalvoja, mutta voi ärsyttää limakalvon alaisia hermopäätteitä ja aiheuttaa siksi toisinaan oireita. Keuhkoihin joutuessaan voi tämäntyyppinenkin refluksi laukaista tulehdusreaktion. Impedanssimittaus havaitsee kaikenlaisen, myös kaasumaisen ruokatorviliikenteen, ja voi siten paljastaa myös joidenkin epätyypillisten ylävatsavaivojen syitä. |
| Valmistautuminen ruokatorven pH- ja impedanssimittaukseen | Mahan happamuuteen vaikuttavilla lääkkeillä on olennainen vaikutus tutkimustulokseen. Keskustele sinut tutkimukseen lähettävän lääkärisi kanssa mahdollisista lääketauoista. Pääsääntöisesti diagnostinen tutkimus suoritetaan riittävän pitkän lääketauon aikana, joka yleisimmin käytetyissä happosalpaajissa tarkoittaa viikkoa, lyhytvaikutteisemmissa lääkkeissä kahta vuorokautta ja happoa neutraloivissa pikalääkkeissä (antasidoissa) vain tutkimuspäivää. Lääkityksen hoitovastetta arvioitaessa voidaan impedanssimittaus tehdä ilman lääketaukoa eli ota happosalpaaja normaaliin tapaa myös tutkimuspäivänä. Tauko voidaan jättää pitämättä myös, mikäli sen aikana oireet oletettavasti pahenisivat sietämättömiksi. Välimuotoinen 1–2 päivän happosalpaajatauko yleensä estää tutkimuksen tekemisen. PH-mittaus tehdään ilman riittävää lääketaukoa siis vain poikkeustapauksissa hoitavan lääkärin nimenomaisen toiveen mukaisesti. Ennen tutkimusta ei pidä nauttia alkoholia 1½ vuorokauteen. Yritä levätä tutkimusta edeltävä yö hyvin. Paastoa ennen tutkimusta vähintään 5 tuntia, jottei mahan sisältö vaikuta happamuuteen eikä myöskään pääse mittausanturin asennusvaiheessa nousemaan hengitysteihin Voit kuitenkin ottaa tarvittavat lääkkeet pienen vesitilkan kera. |
| Mittausletkun asentaminen | Letkun asentaa erikoiskoulutettu hoitaja, lääkäriä tarvitaan tässä vaiheessa vain poikkeustapauksissa. Hoitaja kirjaa laitteelle henkilötietosi ja selvittää tutkimukseen valmistautumisesi. Samalla kirjanpitoon merkitään kolme tärkeintä oirettasi. Letkun laittoon liittyvät menettelyt käydään kanssasi tässä vaiheessa läpi. Hoitaja ohjaa taipuisan, 2 mm:n läpimittaisen tutkimusletkun istuessasi aluksi jompaankumpaan sierainaukkoon. Puudutetta tai letkun voitelua ei käytetä, koska nämä heikentävät letkun mittausominaisuuksia. Nenän limakalvot saattavat toimenpiteestä lievästi ärtyä. Letkun kärjen saapuminen alanieluun aiheuttaa tavallisesti sinulle yökkäilyä. Tässä vaiheessa on tärkeätä, ettet hätäänny, vaan noudatat tarkasti hoitajan antamia ohjeita. Letkua ei voi suoraan työntää ruokatorveen, vaan sinun pitää aktiivisesti ”syödä” se. Letkun ohjautumista ruokatorveen auttaa pään voimakas alas taivuttaminen. Sinun tulee niellä hoitajan tarjoaman pillin kautta tiheään tahtiin pieniä vesitilkkoja, jotka avaavat tien ruokatorveen. Letkun kärki pyritään työntämään mahalaukun yläosaan saakka, jossa mahan pH hetkellisesti mitataan. Tästä letkua lähdetään vetämään takaisin ruokatorveen. Mikäli oikea sijainti on valmiiksi tiedossa, voidaan letku nostaa suoraan siihen. Jos tehdään paineprofiilimittaus, sinua pyydetään välillä vetämään keuhkot hetkeksi täyteen ilmaa tai nielaisemaan vesitilkka. PH-haarukoinnissa letkua vedetään hitaasti takaisinpäin pH-lukemia koko ajan seuraten. Kun oikea paikka on saavutettu, kiinnitetään letku ihoteipillä nenään ja poskeen sekä tehdään siihen turvalenkki korvan taakse. |
| Rekisteröintilaitteen käyttö | Rekisteröintilaite mittaa refluksitapahtumia automaattisesti, eikä sinun tarvitse varsinaisesti puuttua sen toimintaan. Analysointia varten sinun on kuitenkin syytä merkitä laitteen käyttökytkimillä (kuva) ruokailun alku ja loppu, makuuasennossa vietetty aika ja mahdolliset oireet. Ihannemäärä kullakin oireella vaihtelee muutamasta pariin kymmeneen. Mikäli jokin oire on jatkuva, kannattaa sinun painaa oirenappia kuitenkin joitakin kertoja vaivan ollessa pahimmillaan. Samoin mikäli oiretta esiintyy hyvin tiheään, on sinun syytä valita niistä nauhoitukseen vain kiusallisimmat vaiheet. |
| Päiväkirjan täyttö | Perinteinen paperikirjanpito täydentää laitepainallusten antamaa tietoa. Lomakkeelle sinun tulee kirjata kellonaikoineen ruokailut ja nautitun ruoan tai juoman laatu. Oireista sinun kannattaa merkitä alkamisaika ja päättymisaika, nämä mahdollisesti tarkempaan oirekuvaukseen yhdistettynä. Kirjanpitoon voit myös liittää lyhyitä merkintöjä tapahtumista tai tuntemuksista, joiden ajattelet olevan tutkimuksen kannalta merkityksellisiä. |
| Päiväohjelma rekisteröintilaitteen kanssa | Nauhoituksen aikana sinun tulisi elää mahdollisimman normaalisti. Työssäkäyntikin on useimmiten mahdollista (ja hyödyllistä), koska laitteen aiheuttama haitta on useimmiten vain kosmeettinen. Lääkäri voi kirjoittaa sinulle yksittäisen sairaslomapäivän, mikäli toimit yleisönpalvelutehtävissä tai mikäli työtehtävissäsi laite saattaa rikkoutua. Tällöinkin sinun kannattaa kotioloissa olla aktiivinen eikä jäädä sohvaperunaksi. Etätyöpäivä on joissakin tapauksissa hyvä vaihtoehto. Laite ei estä julkisten kulkuvälineitten käyttöä. Liikuntaa voit laitteen kanssa harrastaa kohtuullisessa määrin, mikäli laitteeseen ei tule kolhuja. Sinun kannattaa kuitenkin muistaa, ettei laitetta saa kastella, joten esimerkiksi suihkussa käynti tai saunominen ei tule kyseeseen. Yölevolle tule varata vähintään kahdeksan tuntia. Mikäli uni ei tule silmään, sinun tulee siis kuitenkin pötkötellä tämä aika. Päivällä pitkäkestoista makailua tulee sen sijaan ehdottomasti välttää ja viettää lepoaika mieluummin istuen. |
| Ruokailu mittauksen aikana | Tutkimuksen onnistuminen edellyttää sinulta normaalin ravitsevan ruokailutyylin säilyttämistä eli vellilinjalle ei pidä lähteä. Tiheä syöminen ei kuitenkaan ole eduksi, joten nauti vain muutama pääateria ja jätä välipalat pois. Kahvia ja teetä voit juoda pääaterioitten yhteydessä. Ruokailu aiheuttaa letkussa herkästi ”pilkkimistä” eli edestakaista liikettä, mikä ei ole vaarallista. Koska tutkimuksella halutaan selvittää hapon nousua mahasta, sinun on syytä välttää happamien ruokien ja juomien käyttöä. Tarkemmat ohjeet tästä saat hoitajalta laitteen käyttöönoton yhteydessä, mutta erityisesti hedelmiä, marjoja ja hapanmaitotuotteita sinun tulisi karttaa. Useimmat juomat ovat happamia, joten suosittelemme sinulle juomaksi vain vettä. Ruokailun jälkeenkin sinun olisi hyvä nauttia lasillinen vettä, jotta letkuun mahdollisesti tarttunut ruoka-aines irtoaisi. |
| Tutkimukseen liittyvä epämukavuus | Vuorokausinauhoitus ei aiheuta sinulle vakavaa terveydellistä haittaa. Tutkimusletku ärsyttää kyllä jonkin aikaa nenän ja nielun limakalvoja ja vaikeuttaa hieman ruokailua, mutta kotimaisen selvityksen mukaan vain joka neljäs potilas tunsi elämänlaatunsa heikentyvän merkittävästi tutkimusvuorokauden aikana. Nukkuminen huolestuttaa etukäteen ehkä sinua, mutta me ihmiset olemme kuitenkin sopeutuvia, ja samaisen kartoituksen mukaan ainoastaan 10–15 prosenttia potilaista koki huomattavia univaikeuksia. PH:n ja impedanssin vuorokausinauhoitus antaa monesti aivan ratkaisevaa uutta tietoa hoidon suunnitteluun, joten pieni epämukavuus kannattaa kärsiä. |
| Mittausletkun irtoaminen tai vaurioituminen | Letkun tarttuminen esimerkiksi ovenkahvaan voi pahimmassa tapauksessa repiä ihokiinnityksen irti ja kiskaista letkun ruokatorvesta ulos. Voimakas oksennusrefleksi saattaa tuoda letkun kärjen suuhun vaikka ihokiinnitys ei irtoaisikaan. Letkua ei kannata näissä tapauksissa itse yrittää saada uudelleen paikalleen. Kertakäyttöisen katetrin voi kotona heittää sekajätteisiin. Mittalaite on syytä laittaa talteen esimerkiksi muovipussiin ja palauttaa se sovittuna aikana takaisin. Uusintayrityksen tarve ratkaistaan tapauskohtaisesti. Roikkuva letku voi kiinnostaa pikkulapsia ja joskus lemmikkejäkin, joten sinun kannattaa sopivalla tavalla suojella sitä. |